Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Aika ajoin näkee ehdotuksen, että kaupunki pidättäytyisi vesihuoltolaitoksen investoinneista ja sijoittaisi vesihuoltotaseeseen kertyneet rahat koulujen rakentamiseen.
Jotta liittymismaksuja olisi mahdollista käyttää koulurakentamiseen, pitäisi muuttaa lakia niin, että vesilaitoksen varojen käyttöä ei rajoitettaisi pelkästään vesi- ja viemäri-investointeihin. Silloin ei nykyistä erilliskirjanpitoakaan enää tarvittaisi.
Laki siis estää vesilaitoksen varojen käytön aihepiirin ulkopuoliseen toimintaan, vaikka se näyttäisi huonossa talouden jamassa kuinka viisaalta. Asia kiinnostanee vesilaitoksen liittyjiäkin, koska liittymismaksuja arvioidaan usein korkeiksi. Olisiko vesilaitoksen asiakkaasta mielekästä vesilaskuja maksaessaan toimia myös koulurakentamisen rahoittajana?
Lapualla vesilaitos ei ole liikelaitos eikä osakeyhtiö, se on kaupungin sisällä vesihuoltolaissa tarkoitettu oma eriytetty kirjanpidollinen taseyksikkö.
Vesihuoltolaki rajoittaa toiseenkin suuntaan: kaupungin keräämällä kunnallisverollakaan ei saa merkittävästi rakentaa vesihuoltoa ja pitkällä aikavälillä vesilaitoksen pitää olla omavarainen.
Tunnustammeko tosiasiat?
Hellanmaan viemärihankkeesta käyty oikeusprosessi on aiheuttanut kaksivuotisen selibaatin vesilaitoksen investointeihin. Laitoksen taseessa oli viime vuoden lopussa vaihtuvissa vastaavissa likvidiä omaisuutta eli rahaa, pankkisaamisia ja myyntisaatavia 3,4 miljoonaa euroa.
Kassan kasvattamisessa ei tietenkään ole järkeä – voidaan helposti väittää, että vesilaitos kerää ylisuuria maksuja asiakkailtaan. Kassan kasvu johtuu pelkästään investointien siirtämisestä Vaasan hallinto-oikeuden ja edelleen Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä odotettaessa. Vesilaitoksen investointitauon jatkamiseen vielä vuodella tai parilla ei ole perusteita.
Vesilaitoksen varat kertyvät liittymis-, perus-, ja käyttömaksuista. Vesilaitoksen kassatilanne mahdollistaa uusinvestoinnit ja korjausvelan kuittaamisen. Hellanmaan viemäröintitöihin ei vesilaitoksen tarvitse ottaa ulkopuolista rahoitusta.
Hellanmaa on Lapuan teollistunein kylä keskustan yritysalueiden ulkopuolella. Jätevesipulmat eivät saa heikentää teollisuuden kilpailukykyä vaarantamalla yrityksien toiminnalle tärkeiden ympäristövaatimusten saavuttamisen.
On hyvä, että teollisuus kehittyy ja työllistää. Itse aiheutettuja riskejä ei saa olla. Monet kylän teollisuuden työntekijät haluavat asua lähellä työpaikkojaan ja heidän lapsensa käyvät kylän koulua. Eikö kylien pitäisi pysyä juuri tällaisina elävinä yhteisöinä? Estämmekö teollistuneinta kyläämme kehittymästä?
Miten jatketaan?
Emme saa mistään instanssista viemäriniskoitteluun erivapautta. Meidän lapualaisten on nyt vain osoitettava, että noudatamme Suomen lakeja. Vesihuoltolain perusteella kaupungin vesilaitoksen on pakko mahdollistaa kiinteistöjen liittyminen valtuuston päättämällä toiminta-alueella jätevesiverkostoon. Kahden vuoden viivytys on ollut jo liian pitkä. On vielä muistettava, että Hellanmaa ei ole ainut laiskanläksy, vaan Kauhajärven, Hirvijoen ja Mustanmaan suunta on jonossa odottamassa. Myös Länsikylän ja Rautakorven kylissä on voimassa vesilaitosta velvoittavat toiminta-alueet.
Mikäli viivästytämme hanketta, rakentajat ja remontoijat joutuvat investoimaan sakokaivo-suodatuskenttiinsä. Ne ovat turhia investointeja, koska kunnallisen viemäriverkoston toiminta-aluetta ei saatu pyyhittyä kartalta pois ja vesilaitoksen on kuitenkin järjestettävä alueelle viemäröinti ennemmin tai myöhemmin.
Vesihuoltolaitos on palvelulaitos: Johtojen sijoittamisessa neuvottelemme maaomistajien kanssa. Tahallaan ei katkota maanomistajan salaojia eikä kaadeta pihapuita. Työn jäljet siistitään ja nurmikot paikataan.
Selvää on, että kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta ja tulee samalla ottaneeksi päätöksestään vastuun. Valtuustolla on oltava taito arvioida, mihin tarkoitukseen vesilaitoksen pääomaa voidaan käyttää.
Martti Kaunismäki
Vesihuoltopäälllikkö
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?