Jal­ka­pal­lon maa­il­ma­mest­ruus­ki­sois­ta on jo jon­kin ai­kaa. Mut­ta ne ki­sat nä­kyi­vät ja kuu­lui­vat Brys­se­lin ar­jes­sa.

Maa­il­man­mes­ta­ruus­kil­pai­lut on­nis­tui­vat sii­nä, mis­sä bel­gi­a­lai­set po­lii­ti­kot ovat epä­on­nis­tu­neet. Bel­gi­an me­nes­tys yh­dis­ti kan­san. Bel­gi­an li­put roik­kui­vat ker­ros­ta­lo­jen ik­ku­nois­ta.

Prons­si­ot­te­lus­sa äi­din­kie­lel­lä, asuin­pai­kal­la tai yh­teis­kun­nal­li­sel­la ase­mal­la ei ol­lut mer­ki­tys­tä. Kaik­ki kan­nat­ti­vat maa­jouk­ku­et­ta, pu­nai­sia pa­ho­lai­sia. Eri­no­mai­nen yh­teis­hen­ki hei­jas­tui laa­jal­le yh­teis­kun­taan. Koko Bel­gia hen­git­ti ja eli jal­ka­pal­lo­huu­maa.

Juh­la­hu­mun hil­jen­net­tyä li­put kää­rit­tiin ja ar­ki pa­la­si Bel­gi­aan.

Mi­nul­ta ky­sy­tään usein, mil­lai­nen maa Bel­gia on. Sii­hen ei ole help­po vas­ta­ta. Bel­gia he­rät­tää har­vois­sa ih­mi­sis­sä suu­ria tun­tei­ta. Va­jaa vuo­si­kym­men sit­ten Bel­gia saa­vut­ti ky­see­na­lai­sen en­nä­tyk­sen maa­na, jos­sa ei ol­lut hal­li­tus­ta yli puo­leen­tois­ta vuo­teen. Ti­lan­ne joh­tui erit­täin sir­pa­lei­ses­ta vaa­li­tu­lok­ses­ta, jon­ka joh­dos­ta par­la­ment­tiin va­lit­tiin edus­ta­jia yh­des­tä­tois­ta eri puo­lu­ees­ta.

Poh­joi­sen hol­lan­nin­kie­li­set flaa­mit ja ete­läi­nen rans­kan­kie­li­set val­loo­nit asut­ta­vat liit­to­val­ti­o­ta, jon­ka alue on vuo­si­tu­han­sia ol­lut suur­val­to­jen val­ta­po­li­tii­kan tem­mel­lys­kent­tä­nä. Maal­la ei ole luon­tais­ta ra­jaa kuin ete­läs­sä, jos­sa Ar­den­nien san­kat ha­vu­met­sät ovat an­ta­neet suo­jaa vi­hol­lis­ta vas­taan.

Ny­kyi­nen Bel­gia syn­tyi 1830, kun bel­gi­a­lai­set nou­si­vat ka­pi­naan Na­po­le­o­nin tap­pi­oi­den jäl­keen muo­dos­tet­tua ja ly­hy­ti­käi­sek­si jää­nyt­tä Yh­dis­ty­nyt­tä Alan­ko­mai­den ku­nin­gas­kun­taa vas­taan. His­to­ri­al­li­set kie­li- ja kult­tuu­ri­po­liit­ti­set ja­ko­lin­jat se­men­toi­tui­vat.

Bel­gi­an hal­lit­se­mi­nen on jong­löö­raa­mis­ta kuu­del­la kei­lal­la sil­mät kiin­ni. Hal­li­tuk­sia on kuu­si, kie­li­ryh­miä kol­me. Pää­kau­pun­ki Brys­se­lil­lä on oma hal­li­tus ja par­la­ment­ti, Flan­de­ril­la ja Val­lo­ni­al­la oman­sa. Alu­eel­li­sen jaon li­säk­si hal­lin­to on kie­lel­li­ses­ti mo­ni­nai­nen. Vi­ral­li­sia kie­liä ovat hol­lan­ti, rans­ka ja sak­sa. Hol­lan­tia ja rans­kaa pu­hu­vil­la ih­mi­sil­lä on li­säk­si omat hal­li­tuk­sen­sa.

Kun hal­lin­to on näin ras­kas, bel­gi­a­lai­set ovat op­pi­neet mes­ta­reik­si sen syö­ve­reis­sä luo­vi­mi­ses­sa. Pil­kut osa­taan muut­taa puo­li­pis­teik­si ja kat­se kään­tää oi­ke­al­la het­kel­lä muu­al­le, kun luo­va rat­kai­su on syn­ty­mäs­sä.

Ei ole sat­tu­maa, et­tä Bel­gia on osan­nut neu­vo­tel­la it­sel­leen hy­vän ase­man EU:n pää­kau­pun­ki­na. Kun tun­teet kuu­me­ne­vat, tar­vi­taan puo­lu­ee­ton tuo­ma­ri sekä jal­ka­pal­lo­ken­täl­lä et­tä po­li­tii­kas­sa.

An­ne­li Jäät­teen­mä­ki
Eu­roo­pan par­la­men­tin jä­sen