Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Jos tätä lukiesnas tunnet olos aharistavaksi, se johtuu pelekästään siitä notta jouruun käyttämähän liiankin suurta yksipualista taharonvoimaa saarakseni jotakin paperille. Mettäperon tavoin. En kuitenkaan oo asiasta kovinkaan pahoollani…
Kuulun itte siihen sukupolovehen joiren vanhemmat, burmalaisen tiikerinmetsästäjän tavoon, joutuivat jäljittämään metsään majaa rakentamaan itsensä unohtaneen lapsen iltaaselle. Dikitaalisen jäljitystekniikan huippu tualloon kun oli vihellykseen vastaava avaamenperä. Tai kun pikku-Jussilta lipsahti voimakas kirosana itkun sekahan kompastuessaan koulun portaissa, ei se ollut vanhempien luettavis ehtoolla pilvestä. Pilivestä oli luettavis vaan satunnaasia eläämen muatoja ja alkavaa, ddt:tä maahan siivilöövää sadetta.
Aika on nyt toinen. Tai ei se toinen oo, paremminkin tuhannes. Ja varmahan aina yhtä outua on ollu kattua taaksepäin ja ihmetellä kuinka kaikki on muuttunu. Tällaasten aatosten takia joku voi harhautua väittämähän mua vanahaksi. Eläkekertymäni on kumminkin erelleen piänempi kuin peruspäiväraha. Pirettäköhön sitä merkkinä siitä notta miäs elää vasta elämänsä kukoostavaa keskivaihetta.
Kaiken muun ohella muuttuu ihmisten käytös. Kai sitä on vaan tottuminen siihen notta rarion naispualinen juantaja sylyköö kirosanoja ja sukuelimiä kuin turkkilaanen kamelinajaja. Vaivautumatta eres pysähtymään, saati sitten anteeksi pyytelemähän. Ongelmaksihan tässä muorostuu se, käytöksen lisäksi, että nämähän on ns. ääritilanteisiin tarkoitettuja ylipaineventtiiliä. Antibioottien tavoon jatkuva käyttö kun viää tehot lääkinnästä.
Paljon on puhetta myös siitä miten tekemisiäs seurataan interwebissä. Sain tämän omin korvin tuta tällä viikolla. Ollesnani tyäkonehen äärellä, miten sen nyt kauniisti sanoos, hiukan monotoonisen, toistuvan tyäsuoritteen äärellä. Se tapahtui: ”Tiesitkö että tällä silmäpussivoiteella vähennät…”, kuului kaiuttimesta. Kosketin nopeasti näköelimieni alapuolta, jonka jälkeen nyppäsin interweb-johron irti koneesta. Mutta mainos vain jatkui loppuhun. Periaatteessa olen kohrennetun markkinoonnin kannalla, mutta rajansa kaikella.
Mutta kyllähän varmahan sille mettästäjällekin naurettihin, jonka orava ensimmääsenä putos nuatiohon. Mutta nälkä ajoo miähen noukkimahan sen nuatiosta ja syämähän. Näin vahingos saattaa syntyä jotakin järkevääkin.
Aijat muuttuu ja historia toistaa ittiään. Yritä ny siinä sitte jotenki pysyä kärryyllä…
Karmo Patreti
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?