Py­hä­lah­den va­lo­ku­vaa­mon ku­via on ol­lut esil­lä ke­säl­lä Van­has­sa Pau­kus­sa, ja näyt­te­ly on ke­rän­nyt kat­se­li­joi­ta run­saas­ti.

Nyt tätä kai­vat­tua herk­kua saa li­sää; mu­se­oin­ten­dent­ti Heta Kais­to on va­li­koi­nut La­pu­an Tai­de­mu­se­oon kym­me­niä ku­via Py­hä­lah­den Va­lo­ku­vaa­mon val­ta­vis­ta ku­va­ko­ko­el­mis­ta. Näyt­te­lyn ku­vat ovat va­lo­ku­vaa­mon al­ku­a­joil­ta eli vii­me vuo­si­sa­dan en­sim­mäi­sil­tä vuo­si­kym­me­nil­tä. Ih­mis­ten kau­pun­ki – Ku­via La­pu­al­ta -näyt­te­lyn ava­jai­sia vie­te­tään lau­an­tai­na.

Rää­tä­lis­tä

va­lo­ku­vaa­jak­si

Py­hä­lah­ti toi­mi Kaup­pa­ka­dul­la vuo­si­na 1900-1980. Se on eri­no­mai­nen esi­merk­ki var­hai­sis­ta maa­seu­tu­va­lo­ku­vaa­mois­ta, jol­loin va­lo­ku­vaa­jan am­mat­ti oli yh­dis­tel­mä ke­mis­tiä, in­si­nöö­riä, toi­mit­ta­jaa, mai­nos­mies­tä ja tai­tei­li­jaa. Rää­tä­li­nä aloit­ta­nut Jaak­ko Py­hä­lah­ti sai op­pin­sa vuo­si­sa­dan lo­pul­la Hjal­mar Sjö­ma­nil­ta ja Da­niel Nyb­li­nil­tä Vaa­sas­sa. Vuon­na 1925 va­lo­ku­vaa­mon lu­nas­ti isäl­tään Tau­no Py­hä­lah­ti, joka teki isän­sä ta­voin mit­ta­van elä­män­työn tal­len­ta­en la­pu­a­lais­ta elä­män­me­noa. Tau­non poi­ka Heik­ki jat­koi va­lo­ku­vaa­mon toi­min­taa sen vii­mei­set vuo­si­kym­me­net.

Sa­ta­tu­hat­ta

ne­gaa

Va­lo­ku­vaa­mo­mu­se­on ko­ko­el­miin kuu­luu yli 100 000 ne­ga­tii­via ja laa­ja ko­ko­el­ma esi­neis­töä. Ai­neis­to pe­las­tet­tiin kyl­mis­tä ja kos­teis­ta va­ras­tois­ta liki tu­hou­tu­mi­sen par­taal­ta ja tal­le­tet­tiin lo­pul­ta Py­hä­lah­den Va­lo­ku­vaa­mo­mu­se­o­na 1990-lu­vul­la. Näyt­te­lys­sä on mu­ka­na myös ve­si­va­hin­gois­sa vau­ri­oi­tu­nei­ta "huk­ku­via ku­via".

Ih­mis­ten kau­pun­ki – Ku­via La­pu­al­ta La­pu­an Tai­de­mu­se­os­sa 20.1.2017 saak­ka. Ku­via Py­hä­lah­den Va­lo­ku­vaa­mo­mu­se­on ko­ko­el­mis­ta.