Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Suomen Yleisradion haarakonttorista Radio Pohjanmaasta soitettiin minulle pari viikkoa sitten. Luulin jo aluksi, että ovat löytäneet vihdoin ne kolme singlelevyäni, jotka olen heille lähettänyt ja pahoittelevat, että laittavat ne voimasoittoon vasta nyt. Väärin.
Toimittaja, jonka kanssa olen muuten opiskellut aikoinani viestinnän alkeita ja tutustunut Lontoossa BBC: n sekä Sohon ammattilaisten arkeen, pyysi minua haastatteluun. Jutun aihe tulisi olemaan nuorisotanssien aikainen Latosaari. Tuo kaikkien 80-luvun teinien pariutumisriittien sekä alkoholin korkeakoulu. Ajattelin aluksi kieltäytyä jyrkästi, mutta suustani pääsi kuitenkin suostumuksen suuntainen äännähdys. Hetkeä myöhemmin palelinkin toimittajien ja erään lapualaisen fysioterapeutin kanssa suomalaisessa kevätsäässä tämän kulttirakennuksen edustalla. Jo pelkkä lämpötila herätti muistot pintaan. Miksi aina pitää olla kylmä? Jos ei lasketa sitä tuskanhikeä ja kuumia aaltoja, joita kroppani säteili odottessani laboratorion koetuloksia erään minulle suotuisan Tulivuorirockin jälkeen, olen palellut 40 vuotta putkeen.
Siinä sylkiessäni nuoruuden kokemuksia valtionyhtiön logolla varustettuun mikrofoniin. Mietin samalla. Mihin aika on kadonnut? Juuri äskenhän seisoin samalla pihalla, pahanmakuinen, etäisesti mintun ja suklaan sekoitukselta maistuva juoma povitaskussa. Juoman oli hankkinut ”eräs” kaveri valtionyhtiöltä, jonka monopolia ennustelin kaatuvaksi jo silloin. Väärin.
Samalla pihalla jonotin myös lippuja ruotsalaisen Freestyle-orkesterin keikalle tulevan olympiatason kestävyysjuoksijan kanssa. Yksi kaikkien kaikkien aikojen suosikkibändini oli, ja on edelleen, kuitenkin Garbo. Ihailin silloin, ja ihailen yhä, bändin solistia ja biisintekijää Esa Elorantaa.
En olisi voinut kuvitellaakaan, että vuosia myöhemmin teen töitä miehen kanssa, jonka biisi Kuuma veri soi kasettisoittimessa eräänä tammikuisena yönä, kun uskollinen Toyota Carinani jäätyi Raamatun suoralle Lapuan Hellanmassa. Tyttöystäväni ruuminlämmön ja Esan laulun ansioista hengitän edelleen.
Latosaaren ansioista isäni sai myös ensikosketuksen todelliseen rock`n roll -elämään. Hän nimittäin sai kunnian kyyditä Sleepy Sleepers -orkesterin Lahteen. Hän oli katsonut bändin keikkaa hetken ja miettinyt, että peruu jo koko homman. Lähti kuitenkin, ja keräsi vielä nimmarit koko porukalta kotiin tulijaisiksi.
Vaikka Latosaari, ja nimenomaan rakennuksen vanha puoli, herätti vanhat muistot henkiin, niin rakennus on vain puuta ja betonia. Ihmiset, jotka siellä silloin kaatuilivat, nojailivat ja etsivät tulevaa entistä puolisoaan, tekivät siitä sen, mikä se oli. Kiitokset kaikille kanssatamppaajille.
Paappa
Tiisteläinen rokkitähti. Ajatuksia tilauksesta ja ilman.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?