Tyk­käät­kö työs­ken­nel­lä yk­sin, vai on­ko kaik­kein pa­ras­ta toi­mia yh­des­sä? Kum­mal­la ta­val­la saat enem­män ai­kaan tai asi­at rul­laa­vat pa­rem­min?

Useim­mil­le mo­lem­mat työ­ta­vat ovat tär­kei­tä, ei­kä nii­tä voi aset­taa pa­rem­muus­jär­jes­tyk­seen. Yli 30 vuot­ta soi­ton- ja lau­lu­no­pet­ta­ja­na toi­mi­nee­na olen opet­ta­nut niin yk­si­löi­tä kuin ryh­miä, useim­mi­ten kui­ten­kin olen vas­tan­nut yk­sin työn su­ju­vuu­des­ta. Työ on ol­lut it­se­näis­tä ja sen on saa­nut suun­ni­tel­la it­se­työ­nan­ta­jan ja op­pi­lai­tok­sen an­ta­mis­sa puit­teis­sa ja ope­tus­suun­ni­tel­man raa­meis­sa. Tämä on ol­lut hie­noa ja kas­vat­ta­vaa, opet­ta­nut vas­tuu­ta ja sen yk­sin kan­ta­mis­ta.

Olen myös kon­ser­toi­nut lau­la­ja­na ja muu­sik­ko­na, mut­ta vii­mei­sen 15 vuo­den ai­ka­na to­del­la har­voin yk­sin. Ne­li­hen­ki­nen lau­lu­yh­ty­ee­ni sen si­jaan esiin­tyy jos­kus tiu­haan­kin.

Kun mie­tin esiin­ty­jän uraa­ni, nou­se­vat siel­tä par­haim­mis­toon ryh­mäl­lä ja kuo­rol­la teh­dyt kei­kat, kirk­kaas­ti soo­lo­keik­ko­jen edel­le.

Sa­von­lin­nan oop­pe­ra­kuo­ros­sa iki­muis­toi­sia oli­vat Beet­ho­ve­nin 9. sin­fo­ni­an esi­tys Ola­vin­lin­nas­sa tai Si­be­liuk­sen Fin­lan­di­an esi­tys kon­ser­tis­sa Mos­ko­vas­sa, yh­te­nä kuo­ron mo­nis­ta lau­la­jis­ta, osa­na isoa soin­tia. Sa­moin lau­lu­yh­ty­een on­nis­tu­neet tree­nit ja kei­kat ovat mu­sii­kil­lis­ten ko­ke­mus­te­ni par­haim­mis­toa.

Mu­siik­ki­o­pis­tol­la vie­te­tään täl­lä vii­kol­la Syk­sy soi­maan-työ­pa­ja­viik­koa.

Sen puit­teis­sa lin­ja­sim­me eri­tyi­sek­si työ­ta­vak­si työ­pa­jo­jen to­teut­ta­mi­sen yh­tei­so­pet­ta­juu­del­la. On­kin syn­ty­nyt ki­vo­ja tii­me­jä, ja jär­jes­tyk­ses­sä toi­sel­la työ­pa­ja­vii­kol­lam­me to­teu­tuu taas yli 100 pa­jaa 60 eri ai­hees­ta. Yh­tei­nen te­ke­mi­nen ja suun­nit­te­lu hit­saa­vat yh­teen jo en­nes­tään­kin yh­teis­työ­ky­kyis­tä ja -ha­luis­ta hen­ki­lö­kun­taa.

Yh­des­sä on ra­ken­net­tu myös en­sim­mäis­tä Vir­taa!-ru­no­fes­ti­vaa­lia, jota tu­le­va­na lau­an­tai­na vie­te­tään Van­has­sa Pau­kus­sa.

Työ­ryh­mäm­me pani hi­hat hei­lu­maan, et­tä runo sai­si oman juh­lan­sa. Ja­oim­me teh­tä­viä, What­sAp­pis­sa on vies­ti­tel­ty, teh­ty no­pei­ta pää­tök­siä, peu­ku­tet­tu ja ke­hut­tu toi­si­am­me hoi­de­tuis­ta hom­mis­ta.

Näin on ra­ken­tu­nut ai­nut­laa­tui­nen syys­kuun lo­pun ta­pah­tu­ma­päi­vä osak­si La­pu­an ja Van­han Pau­kun ta­pah­tu­ma­tar­jon­taa.

Vir­taa!-fes­ti­vaa­li koos­tuu seit­se­mäs­tä eri­lai­ses­ta ta­pah­tu­mas­ta, jois­sa ru­not, nii­den kir­joit­ta­mi­nen ja lau­su­mi­nen ovat pää­o­sas­sa. Ti­lai­suuk­sia, jois­sa ylei­sön on mah­dol­lis­ta py­säh­tyä ru­non ää­rel­le, kuu­le­maan, tun­te­maan, ole­maan.

Vuo­si­kau­sia yk­sin työs­ken­nel­lee­nä en vaih­tai­si enää mi­hin­kään täl­lai­sia yh­des­sä te­ke­mi­sen ko­ke­muk­sia. Ja­et­tu ko­ke­mus on vä­hin­tään kak­sin­ker­tai­nen, vir­taus vah­vem­pi, vai­ku­tus suu­rem­pi.

Ja­e­taan, teh­dään, saa­vu­te­taan yh­des­sä. Se on iloa se!

Kat­ja Tuu­la­ri
Mu­siik­ki­o­pis­ton reh­to­ri