En eh­di usein te­le­vi­si­on ää­reen. Syy­sil­lat hou­kut­ta­vat mie­luum­min ko­kous­ten jäl­keen kä­ve­ly­len­kil­le. Jäin kui­ten­kin kat­se­le­maan oh­jel­maa, jos­sa lau­la­jat esit­tä­vät tois­ten­sa kap­pa­lei­ta. Nuo­ren ar­tis­tin esit­tä­mä ker­to­säe up­po­si kuin su­laan voi­hin. ”Eloon, eloon, eloon…!” Esi­tys oli täyn­nä us­koa tu­le­vaan ja toi­voa hy­väs­tä huo­mi­ses­ta.

Ter­veh­rys taas tääl­tä ve­ro­ka­len­te­rin li­sä­leh­ti 22G:ltä. Oli­han taas me­le­koo­nen hom­ma yrit­tää löy­tää jo­ta­kin mikä eres mi­ni­maa­li­ses­ti täyt­tääs jul­kaa­sul­le aset­ta­ma­ni kri­tee­rit. Käyn­nis­tel­les­nä­ni ve­le­vol­li­suu­ren täyt­tä­mis­tä var­ten aja­tus­hau­to­moa, hu­a­mi­sin not­ta kyl­lä taas lyää isoo rem­mi ty­hy­jää. Se ei vaan niin ook­kaa not­ta ly­ä­rä­hän hau­to­mon pan­nun­pe­sä­hän kui­vaa kla­pia ja sit­te vaan an­taa sor­mien ju­as­ta näp­pik­sel­lä.

Suo­ma­lai­set ovat nyt ää­nes­tä­neet. Niuk­ka enem­mis­tö on sitä miel­tä, et­tä py­sy­vä tal­vi­ai­ka on pa­rem­pi kuin ke­sä­ai­ka. En ole yl­lät­ty­nyt, en­kä ym­mär­rä. Täs­sä maas­sa on suh­teel­li­sen sama mitä kel­lo on mar­ras­kuun ja maa­lis­kuun vä­li­se­nä ai­ka­na. Pi­meä ja kyl­mä on joka ta­pauk­ses­sa. Jos nyt jo­hon­kin ai­kaan pi­tää vält­tä­mät­tä siir­tyä, eh­do­tan py­sy­vää 80 -lu­kua.

La­pu­al­la on vie­tet­ty jo mon­ta vuot­ta nais­ten ja mies­ten aa­mu­ja. Olen lu­ke­nut il­moi­tuk­sia La­pu­an Sa­no­mis­ta ja aja­tel­lut joka ker­ta, et­tä tuon­ne ha­lu­an men­nä. Ai­ka­tau­lut ei­vät vain ole an­ta­neet pe­rik­si.

Tätä kir­joot­ta­es on pu­a­li­mat­kan paa­lu­ni ai­van kä­ren ulot­tu­vil­la. To­sin se on osoit­tau­tu­nut ole­van muil­le tär­ke­äm­pi asia kun mul­le it­tel­le. Sii­tä in­nos­tu­nee­na, tai siis kun ei ol­lu muu­ta­kaan te­ke­mis­tä, tein int­ro­vert­ti­tes­tin. Kaik­ki oi­keen. Mitä saa pa­la­kin­nok­si? Pa­la­kin­nok­si saa se­liit­tää…

He­rä­tim­me La­pu­an Sa­no­mien kans­sa hen­kiin Kult­tuu­ria teh­taal­ta -pals­tan, jota kir­joi­tin kol­mi­sen vuot­ta ta­ka­pe­rin.

Kans­sa­ni yh­tei­sen vel­ka­hel­ve­tin ja­ka­va ja mei­dän per­heen Vil­ma ja MyC­lub-vas­taa­va avo­vai­mo­ni Siru (ni­meä ei ole muu­tet­tu) eh­dot­ti, et­tä kir­joi­ta ker­ran­kin jo­tain po­si­tii­vis­ta elä­mäs­tä ja hä­nes­tä.

Vii­me ai­koi­na on pu­hut­tu pal­jon po­li­tii­kan ja edus­kun­nan ko­vas­ta kie­len­käy­tös­tä. Yh­dek­si syyk­si ko­vil­le pu­heil­le on esi­tet­ty sitä, et­tä kun pi­tää pu­hua ly­hy­es­ti, niin se joh­taa kär­jis­tyk­siin ja louk­kaa­vaan pu­he­tyy­liin.

Ai­ka­naan Al­bert Eins­tei­nil­la oli kai­ken­maa­il­man te­o­ri­oi­ta liit­ty­en ajan ku­lu­mi­seen, ai­ka­ve­ny­mään ja kai­ken­lai­seen sel­lai­seen tie­teel­li­seen, jos­ta myön­nän, et­tä en ym­mär­rä mi­tään (saa va­lais­ta, mi­kä­li tie­de hal­lus­sa), mut­ta mi­nul­la on oma te­o­ria. Ai­ka on suh­teel­li­nen elet­tyyn ikään (ei kaa­vaa). Mitä van­hem­mak­si tu­lee, sitä no­pe­am­min tun­tuu ai­ka ku­lu­van.

Olen saa­nut täl­lä vii­kol­la ol­la erään työ­teh­tä­vän joh­dos­ta las­ten seu­ras­sa huo­mat­ta­van pal­jon. Toki ko­ke­mus ei ole mi­nul­le mi­kään uu­si. Olen viet­tä­nyt las­ten kans­sa pal­jon ai­kaa en­nen­kin työn ja har­ras­tus­ten ta­kia. Jos­tain syys­tä olen pär­jän­nyt las­ten kans­sa ai­na jok­seen­kin hy­vin, ja alan ol­la pik­ku hil­jaa sitä miel­tä et­tä lap­set ovat oi­ke­as­sa.

Par­la­ment­tia työl­lis­tää nyt EU:n mo­ni­vuo­ti­nen bud­jet­ti. Bud­jet­ti­kau­si kes­tää seit­se­män vuot­ta, jo­ten pää­lin­jat ra­han­käy­tös­tä pää­te­tään seit­se­mäk­si vuo­dek­si.

Si­nul­la ei ole oi­keut­ta va­lit­taa pää­te­tyis­tä asi­ois­ta, mi­kä­li et ole ää­nes­tä­nyt. Si­nul­la ei ole oi­keut­ta va­lit­taa jal­ka­käy­tä­vil­lä ole­vis­ta koi­ran jä­tök­sis­tä, jos hei­tät tu­pa­kan­tump­pi­si maa­han. Si­nul­la ei ole oi­keut­ta va­lit­taa pö­ly­koi­ris­ta nur­kis­sa, el­let iki­nä imu­riin tar­tu. Ei­kä si­nul­la ole oi­keut­ta va­lit­taa kaup­po­jen vä­hyy­des­tä ko­ti­paik­ka­kun­nal­la­si, jos ai­na läh­det os­tos­reis­sul­le isol­le kir­kol­le.

Iha­na, pit­kä, kuu­ma kesä on ta­ka­na ja uu­sien, haas­ta­vien asi­oi­den kä­sit­te­ly luo puit­teet pit­käl­le hi­ki­sel­le syk­syl­le.