Kes­kus­tel­laan hie­man unes­ta ja nuk­ku­mi­ses­ta. Unen tar­ve lie­nee yk­si­löl­lis­tä, sii­nä mis­sä toi­nen pär­jää kuu­del­la tun­nil­la, tar­vit­see toi­nen vä­hin­tään kah­dek­san. Ihan uu­te­na meis­tä jo­kai­nen nuk­kuu suu­rim­man osan ajas­taan, vau­vat kun voi­vat nuk­kua jopa 17 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa. Ja sit­ten on hei­tä pie­no­kai­sia, jot­ka tuos­sa sa­mas­sa ajas­sa pi­tä­vät van­hem­pi­aan he­reil­lä niin, et­tä tuo­reen äi­din ja isän unet jää­vät ko­vin ly­hyik­si ja pät­kit­täi­sek­si.

Use­as­ti sa­no­taan, et­tä asi­oi­ta, joi­hin ei voi vai­kut­taa tai kont­rol­loi­da ei kan­nat­ta mu­reh­tia. Täl­lai­sia asi­oi­ta voi­vat ol­la esi­mer­kik­si sää, tei­ni-ikäis­ten las­ten pu­keu­tu­mi­nen, ikä­nä­kö ja jou­lu.

Joo­se oli en­nen elä­köö­ty­mis­tään toi­mi­nut va­kuu­tu­set­si­vä­nä. Hän oli nä­hä­nyt ram­man hyp­pi­vän kuin kau­riin ja so­kee­ren pe­laa­van ten­nis­tä. Hän oli aloo­tel­lut huu­to­kau­pas­ta os­ta­man­sa isoon puu­ve­neen kun­nos­ta­mis­ta. Naa­pu­ri pi­rui­loo ai­na ohi kul­kies­saan Lap­pa­jär­ven ha­la­ki­a­van kah­tia en­nen kun vene on va­la­mis. Ai­na se on kans tuas mui­ren ris­ti­nä roik­ku­mas.

Pa­him­pa­na ke­hi­tyk­sen tuk­ko­na kau­pun­gis­sam­me on pula isois­ta te­ol­li­suus­ton­teis­ta. Tar­vit­sem­me mik­ro-, pie­nien- ja kes­ki­suur­ten yri­tys­ten li­säk­si kak­si tai kol­me isoh­koa toi­mi­jaa täy­den­tä­mään työ­paik­ka­va­ran­to­am­me.

Syk­sy vaih­tuu hil­jal­leen tal­veen, vaik­ka vie­lä ei ke­lit sil­tä näy­tä­kään. Al­kaa ol­la ai­ka kään­tää kat­seet koh­ti jou­lua. Ko­ro­na ku­rit­taa edel­leen maa­il­maa ja tänä vuon­na jou­lu on­kin mo­nel­le eri­lai­nen kun esi­mer­kik­si san­koin jou­koin ei ko­koon­nu­ta su­ku­lais­ten luok­se. Myös mo­nien yk­si­näis­ten jou­lu on en­tis­tä yk­si­näi­sem­pi. Vaik­ka maa­il­ma on­kin eri­lai­nen niin pi­de­tään sil­ti yh­tä ja huo­leh­di­taan toi­sis­tam­me.

Näi­nä ai­koi­na on sil­miin kat­so­mi­nen tul­lut en­tis­tä tär­ke­äm­mäk­si. Kau­pas­sa sitä yrit­tää tii­rail­la et­tä kuka siel­lä mas­kin ta­ka­na on­kaan, jos ei ole tu­tun olois­ta tak­kia yl­lä. Nau­ru­ry­pyt ovat nous­seet ar­voon ar­vaa­mat­to­maan, kun hy­myä ei enää hel­pos­ti tun­nis­ta. Sitä on yk­si jos toi­nen­kin kai­va­nut taas rip­si­vä­rin esiin, jos ai­em­min ul­koi­lu­meik­ki koos­tui huu­li­pu­nan tahi -ras­van si­pai­sus­ta (pois se mi­nus­ta, en iki­nä eh­di mi­hin­kään meik­kaa­maan, poik­keuk­sia pari ker­taa vuo­des­sa).

Maa­nan­tai­aa­mu val­ke­ni kuu­laa­na ja kyl­mä­nä. Tun­sin kyl­män mar­ras­kui­sen il­man ihol­la­ni kä­vel­les­sä­ni koh­ti au­toa. We­bas­ton die­se­lin­kat­ku täyt­ti au­to­ka­tok­sen. Tai­taa ol­la tal­vi on tu­los­sa, mie­tin.

Sa­tuin as­tu­ma­han maa­il­maan sil­loon, kun ih­mis­kun­ta kes­kit­tyy pää­se­mä­hän ava­ruu­teen ma­ha­rol­li­sim­man kau­as maa­pal­los­ta. Saat­too ol­la, et­tä täl­lä pla­nee­tal­la kaik­ki ala­koo jo näyt­tää va­la­mi­hil­ta.

Kau­pun­gin tek­ni­sen lau­ta­kun­nan ta­lou­sar­vi­os­ta vuo­del­le 2021 on il­mes­ty­nyt luon­nos. Tämä luon­nos käyt­tö- ja in­ves­toin­ti­me­nois­ta on näh­tä­vil­lä kau­pun­gin in­ter­net-si­vul­la tek­ni­sen lau­ta­kun­nan pöy­tä­kir­jan liit­tee­nä. Ta­lou­sar­vi­on hy­väk­sy­mi­nen on val­tuu­tet­tu­jen vuo­si­kel­lon tär­kein teh­tä­vä.

Ke­sän suh­teel­li­sen sees­tei­sen ajan jäl­keen ko­ro­na on jäl­leen nos­ta­nut pää­tään. Muis­tuu hy­vin mie­leen ke­vät ja sen ai­heut­ta­ma shok­ki. Jäl­leen pai­ni­taan sa­mo­jen asi­oi­den pa­ris­sa, ei­kä meil­lä ole mi­tään ha­jua kau­an­ko tämä tu­lee kes­tä­mään, tai on­ko tämä uu­si ny­ky­ai­ka. Kun vuo­si­kym­men vaih­tui, ei ku­kaan var­mas­ti täl­lais­ta tu­le­vai­suut­ta odot­ta­nut.

Ny­kyi­sin jo elä­köi­ty­nyt kum­mi­tä­ti­ni osa­si ai­na va­li­ta ke­sä­lo­man­sa täy­del­li­ses­ti, koko ke­sän kau­neim­mat ke­lit sat­tui­vat ai­na sa­maan ai­kaan kuin hä­nen ke­sä­lo­man­sa.

”Mis­tä sä kek­sit kaik­ki noi ko­lum­nien ai­heet?” Tämä on use­as­ti mi­nul­ta ky­syt­ty ky­sy­mys. Seu­raa­van 2000 mer­kin ai­ka­na ker­ron sa­lai­suu­den.

Nyt ala­kaa tun­tua not­ta moon al­tis­ta­nu it­te­ni lii­al­li­sel­le uu­tis­ten ja so­si­aa­li­sen me­di­an seu­raa­mi­sel­le. En saa kir­veel­lä­kään enää aja­tuk­sia ir­ti sii­tä kai­kes­ta. Al­tis­tu­mi­nen on var­ma­han tä­män vuo­den sana. Sa­no­taan­ko vaik­ka niin, et­tä jos syk­syn ta­pah­tu­mat näki jo ke­säl­lä, ei jak­sa enää eres ”mi­täs­mä­sa­noon”. Lii­kaa ne­tis roik­ku­mis­ta, lii­an vä­hän lu­an­tua.

Ilk­ka-Poh­ja­lai­ses­sa oli vii­me sun­nun­tai­na jut­tu, jos­sa kau­pun­kim­me joh­ta­ja Satu Kan­ka­re piti it­ses­tään sel­vä­nä, et­tä asuu La­pu­al­la. Kau­pun­gin­joh­ta­jam­me kan­ta edus­taa kor­ke­aa mo­raa­lia, mak­se­taan ve­rot palk­kaa mak­sa­val­le ta­lous­vai­keuk­sis­saan ry­pe­väl­le kun­nal­le.

Jos­kus lau­ta­sel­la on vain lii­an pal­jon ta­va­raa. Lii­kaa muis­tet­ta­vaa, lii­an pal­jon asi­oi­ta, joi­hin pi­tää kes­kit­tyä, lii­an mon­ta lu­vat­tua teh­tä­vää. Yk­sin­ker­tai­ses­ti vain lii­kaa.

Täy­tin vii­me vii­kol­la 53 vuot­ta. Kun suo­ma­lai­sen mie­hen eli­na­ja­no­do­te on noin 78-79 vuot­ta, tus­kaa on vie­lä jäl­jel­lä noin 25 vuot­ta. Elä­män­ta­voil­la­ni lyi­jyä riit­tää ky­näs­sä kor­kein­taan kym­me­nek­si vuo­dek­si, jois­ta vii­si vuot­ta on eh­kä elä­mi­sen ar­vois­ta. Lop­pu on sit­ten ai­van tur­haa kuo­le­man odot­te­lua.

Eläm­me ko­via ai­ko­ja ys­tä­vä hyvä, sa­noi Aku koi­ral­le. Ei­kä näy­tä ihan heti he­le­pot­ta­van. Syk­syn utuu­set, jäi­sen ka­la­si­at aa­mut purs­kut­taa rääp­pää si­li­mi­hin, kun ylä­hän pi­tääs nous­ta. Kai­ken­laa­set al­ko­ho­lil­la suu­rus­te­tut me­nes­tys-re­a­li­tyt ru­pi­aa py­ä­ri­mä­hän sekä tel­kus et­tä löö­piis.

Pari kuu­kaut­ta sit­ten saa­tiin edel­li­sen vuo­den ali­jää­mäi­nen ja vel­kai­nen ti­lin­pää­tös pa­ke­toi­tua. Ta­lou­sa­si­ois­sa joh­don muis­ti on yl­lät­tä­vän ly­hyt.

Ny­kyt­ren­din mu­kaan uu­det le­vyt jul­kais­taan di­gi­taa­li­ses­ti suo­ra­tois­to­pal­ve­lus­sa ja li­säk­si ote­taan ra­joi­tet­tu vi­nyy­li­pai­nos. CD jää va­li­tet­ta­van usein puut­tu­maan. C-ka­se­tit­kin te­ke­vät uut­ta tu­lo­aan, us­ko­kaa tai äl­kää! It­se olen ai­koi­naan ke­räi­ly­hi­mois­sa­ni mak­sa­nut erääs­tä har­vi­nai­ses­ta C-kas­sus­ta kuu­si isoa ra­haa. En kos­kaan unoh­da tul­li­vir­kai­li­jan il­met­tä, kun sel­vi­tin hä­nel­le pie­nen pa­ket­ti­ni si­säl­lön. Esit­täi­sin­kin nyt kai­non toi­veen mu­sii­kin jul­kai­si­joil­le, et­tä he ot­tai­si­vat le­vyis­tä ”kir­jas­to­pai­nok­sia” CD-for­maa­tis­sa esi­mer­kik­si en­nak­ko­ti­laus­ten pe­rus­teel­la. To­sin mal­til­li­set ti­laus­mää­rät saat­tai­si­vat nos­taa tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set tur­han kor­ke­al­le.

Kuun­te­let­ko sinä, vai odo­tat­ko vain toi­sen pu­heen­vuo­ron lop­puun, et­tä pää­set sa­no­maan oman asi­a­si? Kun olet kes­kel­lä kes­kus­te­lua ja toi­nen pu­huu, poh­dit­ko vain, mi­ten vas­tai­sit tai kuin­ka ujut­tai­sit oman tär­ke­än asi­a­si kes­kus­te­luun mu­kaan?

Olen ot­ta­nut ta­vak­si käy­dä, ai­na­kin ker­ran ke­säs­sä pe­rin­tei­sis­sä la­va­tans­seis­sa. Tänä ke­sä­nä olen käy­nyt jo kol­mes­ti. Kak­si ker­taa asi­ak­kaa­na, sekä ker­ran tak­si­kul­jet­ta­jan roo­lis­sa. Asi­a­kas­ker­rois­ta seu­ra­lai­se­na toi­ses­sa oli lan­ko­mies ja toi­ses­sa avo­vai­mo­ni. Toi­nen ker­ta oli pa­rem­pi.

Nyt kun mul­la­kin ala­kaa ol­la ki­lo­met­re­jä enem­män ta­ka­na kun eres, pi­ä­ni vi­lu­kuu­lu taak­se on pai­kal­lan­sa.

Val­ta­tie 16 ylit­tää Pou­tus­sa rau­ta­tien kai­teil­la va­rus­te­tul­la maa­sil­ta­na. Tiel­lä 16 on run­saas­ti maa­ta­lous­lii­ken­net­tä. La­pu­an itäi­sen kes­kus­tan ja itäis­ten ky­lien vil­je­li­jät lii­ken­nöi­vät Ala­jo­ki­mail­leen 16-tie­tä pit­kin. Maa­ta­loust­rak­to­rin pe­rä­veh­keen ja pui­mu­rin suu­rin ylei­sel­lä tiel­lä sal­lit­tu le­veys on 4 met­riä.