La­pu­an tuo­mi­o­kir­kos­sa ote­taan käyt­töön uu­det kirk­ko­teks­tii­lit, alt­ta­ri­pöy­tä sekä las­ten­pai­kan la­si­maa­lauk­set tä­nään kym­me­nel­tä al­ka­nees­sa juh­la­ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa.

Tai­teen mais­te­ri ja jat­ko-opis­ke­li­ja Hen­na Man­te­reen to­teut­ta­mat teks­tii­lit kan­ne­taan juh­la­vas­ti si­sään kirk­koon ja tuo­mi­o­ro­vas­ti Mat­ti Sa­lo­mä­ki siu­naa ne käyt­töön.

Edel­li­sen ker­ran kirk­ko­teks­tii­lit uu­sit­tiin yli 40 vuot­ta sit­ten.

– Tämä on juh­la­päi­vä. Kirk­ko on mo­nel­la ta­val­la toi­min­tam­me kes­kus ja myös hiip­pa­kun­nal­li­nen kes­kus. On tär­ke­ää, et­tä se on ar­voi­ses­saan kun­nos­sa. Edel­li­set, la­pu­a­lais­ten kä­si­työ­ih­mis­ten val­mis­ta­mat kirk­ko­teks­tii­lit, ovat muis­to­na hie­nos­ta yh­teis­työs­tä ja pai­kal­li­ses­ta osaa­mi­ses­ta, mut­ta ne ovat jo osin huo­nos­sa kun­nos­sa, haa­lis­tu­nei­ta ja ku­lu­nei­ta. Nyt oli oi­kea ai­ka teh­dä tämä uu­dis­tus, tuo­mi­o­ro­vas­ti taus­toit­taa.

"Kun­ni­a­teh­tä­vä"

Uu­sit­tui­hin kirk­ko­teks­tii­lei­hin kuu­luu vii­si eri kirk­ko­vuo­den vä­rien sar­jaa alt­ta­ril­le, lu­ku­pul­pet­tiin ja saar­na­tuo­liin. Li­tur­gi­sia vä­re­jä on vii­si: val­koi­nen, pu­nai­nen, vih­reä, vi­o­let­ti ja mus­ta. Teks­tii­lit kau­nis­ta­vat kirk­ko­sa­lia ja pu­hut­te­le­vat vah­val­la sym­bo­lii­kal­laan.

– Kirk­ko­teks­tii­lien suun­nit­te­lu ja val­mis­tus ovat ol­leet kun­ni­a­teh­tä­vä. Työ sai eri­tyis­tä mer­ki­tys­tä sii­tä, et­tä ky­sees­sä on ko­ti­kirk­ko­ni ja lä­hiyh­tei­sö­ni. Toi­saal­ta se loi työl­le myös pai­net­ta, sil­lä teks­tii­lit ovat vas­tas­sa luul­ta­vas­ti lo­pun elä­mä­ni, ai­na kun as­tun kirk­koon, Hen­na Man­te­re poh­tii.

Nä­ky­vät kau­as, tu­le­vat lä­hel­le

Teks­tii­lien suun­ni­tel­mat val­mis­tui­vat al­ku­vuo­des­ta 2019, mut­ta nii­den to­teu­tus vii­väs­tyi Hen­nan äi­tiys­va­paan vuok­si.

– Eri­tyi­sen elä­män­vai­heen li­mit­ty­mi­nen sa­maan ai­kaan an­toi se­kin oman mer­ki­tyk­sen­sä pro­ses­sil­le. On­nek­si kir­kon edel­li­set teks­tii­lit oli­vat käy­tös­sä, jo­ten pa­kot­ta­vaa ta­ka­ra­jaa val­mis­tu­mi­sel­le ei ol­lut.

– Teks­tii­lien val­mis­ta­mi­nen oli ilo. Kä­sis­sä tun­tui, et­tä ma­te­ri­aa­li, tek­niik­ka ja ku­vio pu­nou­tui­vat soin­tu­vas­ti yh­teen. Vil­la­kir­jon­ta pak­suil­la lan­goil­la sekä mah­dol­lis­ti et­tä edel­lyt­ti sel­vä­piir­tei­siä ku­vi­oi­ta, jot­ka nä­ky­vät kirk­ko­sa­lis­sa kau­as, Man­te­re ku­vai­lee.

– Toi­saal­ta yk­sit­täi­set kir­jon­ta­pis­tot erot­tu­vat vas­ta lä­hie­täi­syy­del­tä, jol­loin teks­tii­lien tar­kas­te­luun avau­tuu toi­nen, yk­si­tyis­koh­tien nä­ky­mä. Va­lit­sin vil­lan ma­te­ri­aa­lik­si sen ku­lu­tus­kes­tä­vyy­den vuok­si, mut­ta se on myös miel­lyt­tä­vää työs­tää: vil­la kul­kee läm­pi­mä­nä kä­sis­sä ja suo­puu höy­ryl­lä ha­lut­tuun muo­toon. Teks­tii­le­jä om­mel­les­sa­ni mie­tin, et­tä tämä on sel­lais­ta ku­lu­tus­ta, jon­ka soi­sin ole­van pal­jon ylei­sem­pää: han­kin­taan ja val­mis­tuk­seen kes­ki­ty­tään ja sa­mo­ja teks­tii­le­jä käy­te­tään kym­me­niä vuo­sia, teks­tii­li­tai­tei­li­ja muis­tut­taa.

Ku­vat pu­hut­te­le­vat

Kirk­ko­teks­tii­lien te­ke­mi­nen on vie­nyt te­ki­jän konk­reet­ti­ses­ti kir­kon sa­no­man ää­rel­le.

– Vai­kut­ta­vin kai­kis­ta on mus­ta an­te­pen­dium eli alt­ta­rin peit­tä­vä vaa­te, jos­sa ris­tiin­nau­li­tun nau­lois­ta hah­mot­tu­va ris­ti muis­tut­taa kär­si­myk­ses­tä ja so­vi­tuk­ses­ta. Sitä käy­te­tään vain kah­te­na päi­vä­nä vuo­des­sa, pit­kä­per­jan­tai­na ja hil­jai­se­na lau­an­tai­na, sa­noo Man­te­re.

Kirk­ko­teks­tii­leis­sä on li­säk­si tut­tua kir­kol­lis­ta sym­bo­liik­kaa, ku­ten al­fa ja ome­ga, kala, kyyh­ky­nen, ruis­lei­pä, puu, tii­ma­la­si, vaa­ka, voi­ton­sep­pe­le ja en­ke­li. Teks­tii­lien tar­koi­tuk­se­na on ava­ta ku­vin ja vä­rein kirk­ko­vuo­den luon­net­ta ja sa­no­maa.

– Nii­den tar­koi­tus on pu­hu­tel­la seu­ra­kun­taa vä­rien, ku­vi­oi­den ja sym­bo­lien vä­li­tyk­sel­lä. Näin ne ovat vah­vis­ta­mas­sa pu­hut­tua ja lau­let­tua sa­naa. En­ti­sai­ka­na kun seu­ra­kun­ta ei ym­mär­tä­nyt käy­tet­tyä la­ti­nan kiel­tä, ku­vil­la oli vie­lä suu­rem­pi mer­ki­tys. Vie­lä­kin ne so­pi­vat hy­vin evan­ke­liu­min sa­no­man vies­tit­tä­mi­seen kai­kil­le ja eri­tyi­ses­ti niil­le, joil­le lu­ke­mi­nen tai pu­heen ym­mär­tä­mi­nen on vai­ke­aa, Sa­lo­mä­ki huo­maut­taa.

MY-H