Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
EU:n budjettisuunnittelua tehdään seitsemän vuoden pätkissä. Tämä johtuu siitä, että suuri osa EU:n rahoituksesta kohdistetaan erilaisiin hankkeisiin. Hanketoiminta ja kehittäminen vaativat pitkäjänteisempää näkökulmaa.
Viime toukokuusta alkaen Brysselissä budjettiasiat ovat olleet toden teolla työn alla. Komissio antoi toukokuussa esityksen EU:n monivuotisesta budjetista vuosille 2021 – 2027. Viime viikolla tämä työ sai meidän meppien osalta yhden kulminaatiopisteen, kun parlamentin kannasta äänestettiin Strasbourgin täysistunnossa.
Yksi kysymysmerkki kaiken yllä on Brexit. Brittien lähdön myötä EU:n budjettiin tulee iso lovi. Ylivoimaisesti suurimmat menoerät EU:lle ovat aluekehittämisen sisältävä koheesiobudjetti sekä maatalousbudjetti. Näin ollen juuri näihin, meidän suomalaistenkin kannalta tärkeisiin, budjetin osa-alueisiin on kohdistunut isoja leikkauspaineita.
Suomen kannalta komission maatalousesitys esimerkiksi tarkoittaisi tulevalle seitsemän vuoden kaudelle yhteensä yli miljardin euron leikkausta. Siinä on iso pähkinä purtavaksi.
Ilokseni parlamentti kannatti viime viikolla Strasbourgissa maatalous- ja aluetukien säilyttämistä nykyisellä tasolla. Se on hyvä lähtökohta neuvotteluihin jäsenmaiden kanssa, vaikka totuuden nimissä on syytä tiedostaa, että leikkauksia on odotettavissa.
Budjetin koon lisäksi suomalaisten toimijoiden osuuteen vaikuttavat ehdot, joilla rahaa jaetaan. Näissä neuvotteluissa on onnistuttava hyvin ja saatava kansalliset erityispiirteet hyvin huomioiduksi.
Usein minulta kysytään mihin EU:n rahoja käytetään ja miten niitä voi hakea. Toki EU:n rahoja käytetään kansainväliseen huippututkimukseen, suurin rajat ylittäviin infrastruktuurihankkeisiin, sisämarkkinoiden kehittämiseen ja muuhun kaukaiselta kuulostavaan. Toisaalta rahaa käytetään ihan arkisiin asioihin, kuten vaikkapa opiskelijavaihtojen tukemiseen.
Osa EU:n budjetista on varattu maaseudun kehittämiseen. Kehittämistoiminta on parhaimmillaan hyvinkin ihmisläheistä. Esimerkiksi LC Fröökynöiden Simpsiön Rytilammelle tänä vuonna rakentama laavu toteutettiin hankkeena, johon saatiin EU:n maaseudun kehittämisen tukirahoja. Lapuan matkailupuutarha sai aikoinaan EU-rahoitusta kuten moni muukin hanke.
Miten sitten rahoitusta haetaan? Tässä olemme onnellisessa asemassa, sillä apu löytyy läheltä. Lapua kuuluu Leader Aisaparin alueeseen. Aisaparin toimistolta voi tiedustella EU:n rahoitusmahdollisuuksista oman hyvän idean toteuttamiseen.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?