Kau­nii­na elo­kui­se­na sun­nun­tai­na jouk­ko mei­tä rie­mu­rip­pi­kou­lu­lai­sia ja muu­ta­ma iso­nen ko­koon­nuim­me juh­lis­ta­maan 50 vuo­den ta­kais­ta ri­pil­le­pää­syä.

Päi­vä al­koi juh­la­mes­sul­la, jon­ka val­mis­te­lus­sa ja to­teu­tuk­ses­sa me rip­pi­kou­lu­lai­set olim­me mu­ka­na sa­noin ja sä­ve­lin. Saar­naan toi ar­mol­li­sen ja loh­dul­li­sen sa­no­man ro­vas­ti Han­na Hel­la-Aro, rie­mu­rip­pi­kou­lu­lai­nen hän­kin.

Mes­sun jäl­keen siir­ryim­me Kaa­ran­män­ni­kön lei­ri­kes­kuk­seen kah­vit­te­le­maan ja muis­te­le­maan rip­pi­kou­lu­ai­ko­ja. Iloi­nen jäl­leen­nä­ke­mi­nen tar­jo­si mah­dol­li­suu­den vaih­taa kuu­lu­mi­sia ja pa­la­ta yh­des­sä nuo­ruus­vuo­sien tun­nel­miin.

Juh­las­sam­me oli mu­ka­na myös rip­pi­pap­pim­me Juha Iko­la, joka muis­te­li yh­teis­tä rip­pi­kou­lu­mat­kaam­me ja ja­koi vii­sai­ta aja­tuk­sia pil­ke sil­mä­kul­mas­saan. Ju­han puhe sai mei­dät lii­kut­tu­maan ja nau­ra­maan. Rie­mu­rip­pi­kou­lu­lai­sen Heik­ki Kan­gas­vie­ren sa­nat roh­kai­si­vat kuu­li­joi­ta kat­so­maan toi­veik­kaas­ti tu­le­vai­suu­teen. Yh­teis­lau­luis­sa soi­vat tu­tut sä­ve­let vuo­si­kym­men­ten ta­kaa. Mo­net ri­pa­ril­la opi­tut lau­lut kul­ke­vat ja kan­ta­vat läpi elä­män.

Mat­ka­e­vääk­si saim­me rip­pi­kou­lus­ta tu­tut Jee­suk­sen sa­nat (Joh 14:27) ”Minä jä­tän teil­le rau­han. Oman rau­ha­ni minä an­nan teil­le, en sel­lais­ta jon­ka maa­il­ma an­taa. Ol­kaa roh­ke­at, äl­kää vai­pu­ko epä­toi­voon.” Näi­hin sa­noi­hin ki­tey­tyi koko juh­la­päi­vän ydin: rau­ha, kii­tol­li­suus ja toi­vo, jot­ka kan­ta­vat eteen­päin.

Lee­na Qvick
o.s. Kat­te­lus
Rie­mu­kas rie­mu­rip­pi­kou­lu­lai­nen