JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Hakuohjeet

Hae sivustolta-kenttään voi syöttää vapaasti hakusanoja.
Vapaassa tekstihaussa toimivat hakusanojen välissä seuraavat operaattorit (kirjoita operaattori aina ISOILLA kirjaimilla):

AND = kaikki sanat pitää esiintyä tekstissä
OR = joku sanoista pitää esiintyä tekstissä (jos hakusanojen välissä ei ole mitään operaattoria on oletusoperaattori OR)
NOT = Ensimmäinen sana esiintyy mutta jälkimmäiset eivät saa esiintyä tekstissä
? = kirjaimen tilalla merkitsee mitä tahansa merkkiä, esim. n?ki löytää noki, näki jne.
* = sanan lopussa merkitsee useampaa merkkiä, esim. auto* löytää sanat automaatti, autorata jne.
” = virkkeen tai sanaparin alussa ja lopussa hakee tarkalleen kirjoitetussa muodossa, esimerkiksi ”Matti Meikäläinen”

Haun tuloksena saat ruudulle osumien määrän sekä otsikkolistan jutuista, joissa hakusanat esiintyvät.
Napsauttamalla otsikkoa juttu ladataan sivulle. Mikäli hakutulos sisältää runsaasti juttuja, kannattaa tarkentaa hakumäärittelyä, jotta tulos saadaan suppeammaksi.
Avattuasi haluamasi jutun, pääset takaisin hakuun napsauttamalla selaimen Siirry sivu taaksepäin -painiketta.

Viikko

Kuukausi

6kk

? Viikon kysymys ?

Pääkirjoitus
8.3.2018 8.00

Eräs lapualainen nainen

Tar­ja Ko­jo­la

tar­ja.ko­jo­la@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Useim­mat la­pu­a­lai­set tien­ne­vät Hau­ta­sen kou­lun. Kir­kon park­ki­pai­kan vie­res­sä si­jait­se­vas­sa ko­me­as­sa py­tin­gis­sä toi­mii eri­tyis­las­ten pe­rus­kou­lu. Mut­ta mis­tä nimi Hau­ta­sen kou­lu?

La­pu­al­la eli 1800-lu­vul­la Fred­rik Wil­helm La­gers­tedt, suur­ta­lol­li­nen, kun­nal­lis­neu­vos ja val­ti­o­päi­vä­mies. Hä­net tun­net­tiin pa­rem­min ni­mel­lä Laa­kes-Fee­tu, la­pu­a­lai­sil­le oli­vat vie­ras­kie­li­set kir­jai­met vai­kei­ta lau­sua. Laa­kes-Fee­tun lap­set suo­men­si­vat La­gers­tedt-ni­men­sä Lah­den­suok­si vuon­na 1906.

Laa­kes-Fee­tun esi­koi­nen sai ni­men Eli­sa­bet, la­pu­a­lai­sit­tain Lii­si. La­pu­an his­to­ri­al­li­sen He­le­mi-tie­to­kan­nan mu­kaan vuon­na 1859 syn­ty­nyt La­gers­ted­tin esi­kois­ty­tär kävi en­sin kan­sa­kou­lun, sit­ten hä­net lä­he­tet­tiin Mak­sa­maal­le Tot­te­sun­din kar­ta­noon (jos­sa muu­ten Jean Si­be­lius ja Ai­no Jär­ne­felt on vi­hit­ty) opis­ke­le­maan ruot­sia ja ta­lou­den­hoi­toa.

Lii­si tu­tus­tui isän­sä kau­pas­sa sin­ne Saa­ri­jär­vel­tä töi­hin tul­lee­seen Mat­ti Hau­ta­seen, joka pe­rus­ti La­pu­al­le se­ka­ta­va­ra­kau­pan. Lii­sin pe­rin­tö­mail­le ra­ken­net­tiin uu­si ko­mea kaup­pa­kar­ta­no, ny­kyi­nen Hau­ta­sen kou­lu.

Lii­si Hau­ta­nen tuli tun­ne­tuk­si yh­teis­kun­nal­li­ses­ta toi­min­nas­taan sekä sii­tä, et­tä hä­nen ta­lou­ten­sa oli ai­na avoin­na vie­rai­den tul­la. Emän­nän ys­tä­vä­pii­riin kuu­lui lu­kui­sia tuo­nai­kai­sia suo­ma­lai­sia nais­vai­kut­ta­jia, muun mu­as­sa kan­sa­ne­dus­ta­jia. Lii­si Hau­ta­nen oli myös ete­lä­poh­ja­lai­sen kä­si­työ­te­ol­li­suu­den ura­nuur­ta­jia. Hän palk­ka­si muun mu­as­sa usei­ta la­pu­a­lai­sia vä­hä­va­rai­sia nai­sia ku­to­maan kan­kai­ta ja tuki näin nai­sa­si­aa työn kaut­ta.

Hau­ta­sen emän­tä oli mu­ka­na La­pu­an ke­hi­tyk­ses­sä mo­nin ta­voin. Hän toi­mi esi­mer­kik­si La­pu­an nai­syh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja­na, hä­nen joh­dol­laan nai­syh­dis­tys pe­rus­ti La­pu­al­le emän­tä­kou­lun. Hau­ta­nen ja hä­nen mie­hen­sä punt­ta­si­vat La­pu­al­le myös yh­teis­kou­lun. Ja se­kin oli muu­ten Lii­si Hau­ta­nen, joka esit­ti vuon­na 1935 kirk­ko­val­tuus­tos­sa, et­tä La­pu­an kirk­koon hom­ma­taan uu­det, vä­hän ko­mi­am­mat urut. Niin hom­mat­tiin, Suo­men suu­rim­mat.

He­le­mis­sä ker­ro­taan, et­tä ”Hau­ta­sen täti” oli ai­ka­na julk­kis maa­kun­nas­sa, tun­net­tu ys­tä­väl­li­syy­des­tään, kun­ni­oi­tet­tu ja ihail­tu. La­pu­an Sa­no­mat kir­joit­ti hä­nes­tä vuon­na 1934 näin: ”mil­loin­ka joku kaik­kien pa­ras­ta tar­koit­ta­va asia on ol­lut ajet­ta­va­na, rou­va Hau­ta­sen in­nok­kaa­seen myö­tä­vai­kut­ta­mi­seen on voi­tu täy­del­lä luot­ta­muk­sel­la tur­vau­tua.”

Hy­vää nais­ten­päi­vää!

? Viikon kysymys ?

? Viikon kysymys ?