Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Lapualaislähtöinen Julla Laurila tekee työtä Trans ry:n kansalaisaloitteen parissa, jotta elämä olisi helpompaa niille nuorille, jotka kokevat olevansa eri sukupuolta kuin mihin heidät syntymässä määriteltiin. Kuva: Vilma Olli
Tarja Kojola
tarja.kojola@lapuansanomat.fi
”Oikeus olla” -kansalaisaloite ajaa muutoksia Suomen translakiin, joka säätelee juridisen sukupuolimerkinnän korjaamista esimerkiksi passiin. Kampanjan yhtenä puuhaajana on lapualaislähtöinen Julla Laurila.
Aloitteen on kansalaisaloite.fi-palvelussa allekirjoittanut yli 65 000 ihmistä, nimiä kerätään 31.5. saakka.
– Juridinen sukupuoli tarkoittaa esimerkiksi merkintää passissa, todistuksissa ja tietojärjestelmissä. Sillä ei ole tekemistä lääketieteellisten hoitojen kanssa. Aloite vaatii, että kun ihminen kokee olevansa eri sukupuolta, mihin hänet syntymässä on määritelty, niin hän voisi korjata juridisen sukupuolensa vain ilmoittamalla asiasta, valaisee Lapualta helsinkiläistynyt Julla Laurila, joka työskentelee vapaaehtoisena Oikeus olla -aloitteen kampanjatiimissä.
– Nykyinen laki vaatii transihmisiltä todistusta steriiliydestä sekä pitkää diagnostista prosessia. Se on epäinhimillistä, Laurila kuvailee.
– Juridisen muutoksen ikäraja pitää meidän mielestä laskea 15 vuoteen. Sitä nuoremmille ilmoitus pitäisi olla mahdollista huoltajan luvalla. Nykyinen laki rikkoo ihmisoikeuksia, koskemattomuutta, oikeustajua, itsemääräämisoikeutta, kansainvälisiä sopimuksia ja lasten oikeuksia, Laurila luettelee.
– Suomi on saanut paljon moitteita vanhentuneesta laista. Kantaa ovat ottaneet muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvosto, tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Aloitetta tukevat esimerkiksi Väestöliitto, monet ihmisoikeus- ja mielenterveysjärjestöt, sote-alan ammattiliitot Tehy ja Talentia, opiskelijoiden kattojärjestöt sekä kaikkien hallituspuolueiden nuorisojärjestöt, Laurila korostaa.
Väärä merkintä lisää ahdistusta
– Kampanjan kärki on translasten ja -nuorten oikeuksissa. Hallituksen esittämä translain muutos on jättämässä alaikäiset ulkopuolelle, vaikka transnuoret voivat tilastojen mukaan ikätovereitaan huonommin muun muassa juuri heikon asemansa vuoksi, Laurila kuvailee.
– Väärän sukupuolitiedon alla eläminen voi aiheuttaa ahdistusta, hankaloittaa asioimista ja työnhakua sekä aiheuttaa vaaratilanteita, hän tietää.
– Ympäröivä maailma sanoo transihmiselle koko ajan, että ”sussa on jotain vikaa, sä et ole normaali”. Se on raskasta aikuisellekin, mutta lapset ja nuoret ovat tietenkin erityisen haavoittuvia. Siksi on niin tärkeää, että heidätkin huomioidaan, Julla Laurila muistuttaa.
Hankalia tilanteita
Jos aloite menee läpi, niin juridisen sukupuolensa voisi ilmoittaa itse ilman, että asiaan tarvitsisi sekoittaa lääketiedettä.
– Omana itsenään kohdatuksi tuleminen vähentää ahdistusta, stressiä, parantaa mielenterveyttä ja elämänlaatua sekä ihan arjen toimintoja, Julla Laurila alleviivaa.
– Juridinen sukupuoli tulee vastaan vaikkapa pakettia noutaessa tai bussikorttia käyttäessä – tällaisia asioitahan ei tule edes ajatelleeksi, jos syntymässä henkkareihin merkitty sukupuoli vastaa todellisuutta.
– Kuitenkin nämä arjen asiat aiheuttavat trans-ihmisille hankalia ja kiusallisia tilanteita jatkuvasti.
Lapset kuuntelevat
Laurila muutti Lapualta Helsinkiin muutama vuosi sitten päästyään ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta.
– Asun nykyään Helsingin Kalliossa kumppanini kanssa ja työskentelen kirjastossa tietopalveluneuvojana. Olen Trans ry:n rivijäsen ja kun aloitetta ryhdyttiin yhdistyksessä värkkäämään, ilmoittauduin mukaan tiimiin. Hoidan somea, kuvitusta, moderoin kommentteja ja vastaan viesteihin, hän kuvailee.
– Kommentteja moderoidaan, koska meitä seuraa paljon nimenomaan nuoria transihmisiä ja heidän läheisiään, eikä haluta että he joutuvat lukea omaan identiteettiin kohdistuvaa vihapuhetta joka paikassa. Sitä kyllä löytää internetin muista kolkista. Toivoisinkin että vähemmistöistä puhuttaessa ymmärrettäisiin, että ollaan ihan oikeita ihmisiä. Että lapset kuuntelee, myös ne erilaiset lapset, joilla on ulkopuolinen olo.
”Kaikki järjestyy”
Laurila sanoo, että lapualaisuus – pohjalaisuus ylipäätään – oli nuorempana konservatiivisemman ilmapiirin vuoksi kipukohta.
– Tuntui etten voi koskaan kuulua Lapualle, olen ulkopuolinen, mua ei haluta tänne, hän muistelee.
– Nyt kun on vähän etäisyyttä ja ikää, niin ihan ylpeä lapualainen olen. Lapualaisuutta on tosi monenlaista, lapualaisia on tosi monenlaisia – minä olen tällainen. Enkä ole ainoa, Julla Laurila muistuttaa.
– Oman identiteetin hakeminen oli tosi hankalaa nuoruuteni Lapualla muun muassa siksi, että erilaisuuttani katsottiin kieroon. Haluisin jotenkin suojella kaikkia tämän hetken erilaisia lapualaisnuoria, sanoa, että kaikki järjestyy. Siihen tämä aloitekin tähtää.
Suomi on jäljessä
Muissa Pohjoismaissa lainsäädännössä ollaan edellä Suomea.
– Steriiliysvaatimusta ei naapureilla ole. Norjassa on upea itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki, jota fiilistelemme kovasti Trans ry:ssä. Siellä asia hoituu omalla ilmoituksella. Tanskassa kunnioitetaan myös itsemääräämisoikeutta ja tekeillä on lakimuutos prosessin helpottamiseksi entisestään. Ruotsi on ensimmäinen maa, jossa maksetaan korvauksia transihmisille, jotka on pakkosteriloitu, Laurila huomauttaa.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?