Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Kai Pöntinen toimi puheenjohtajana Lapuan kaupunginhallituksen päättäessä olla lähtemättä osakeantiin ja yhtiön pääomittamiseen.
Leena Hjelt
@lapuansanomat.fi
Lapua sanoutuu irti pohjalaiskuntien omistaman asuntorakennuttajayrityksen Lakean talouskurimuksesta ja sen seurauksista. Näin siitä huolimatta, että kaupunki on 15,22 prosentin osuudellaan yhtiön kolmanneksi suurin osakkeenomistaja Seinäjoen ja Vaasan jälkeen.
Lapua on ollut valmis myymään yhtiön, jos varteenotettava ostaja löytyy, mutta yhtiön hätähuutoihin, osakeantiin ja pääomittamiseen, se on yksimielisesti vastannut ei. Esimerkiksi osakeantiin osallistuminen olisi edellyttänyt kaupungilta 456 500 euron lisäsatsausta.
– Emme uskoneet, että näillä toimin yhtiötä olisi saatu jaloillensa, perustelee asian käsittelyn aikaan Lapuan kaupunginhallituksen puheenjohtajana toiminut Kai Pöntinen (kok.).
Kaupungin omistaman osakekannan arvo on ollut noin 35 400 euroa, joka on jo alaskirjattu, toisin sanoen menetetty.
Lakean omistajuus on kuitenkin ollut Lapualle vuosien varrella hyvinkin tuottoisa. Siihen, millaisia osinkoja Lapua on saanut, ei tähän kesäloma-aikaan saada tarkkaa tietoa. Pöntinen pystyy puhumaan ympäripyöreästi sadoista tuhansista euroista.
Lakea Oy tiedotti toukokuussa hakeutuvansa maksukyvyttömyyden vuoksi yrityssaneeraukseen. Sen 24:ää taloyhtiötä haetaan konkurssiin.
Lakean tilanne on pyörinyt valtakunnan uutisissa koko kesän ja muun muassa Yle uutisoi viime viikolla, että Lakean vaikeudet saattavat johtaa ennennäkemättömän isoon oikeusprosessiin. Rikosilmoituksia on tiettävästi jätetty yli 300. Jättäjät ovat konkurssiin haettujen taloyhtiöiden asukkaita, jotka ovat vaarassa menettää asuntoihin sijoittamansa rahat.
Asukkailla on ollut voimassa Lakean kanssa laadittu, niin sanottu Omaksi-sopimus, jossa he ovat vuokran muodossa maksaneet asuntoaan omakseen.
Onko Lapua syytettynä? Pöntisen mukaan kutsua käräjille tai mitään muutakaan tietoa ei Lapualle ole tullut.
– Katson niin, että vastuumme päättyy siihen, että olemme yhtiökokouksissa käyttäneet äänivaltaa, mikä meillä on, emmekä ole osallistuneet hallituksen toimintaan. Aika näyttää.
Pöntisen mukaan Lapuan mielenkiinto Lakeaa kohtaan väheni huomattavasti siinä vaiheessa, kun yhtiössä tehtiin strateginen linjaus tonttien hankkimisen ja rakentamisen keskittämisestä maakuntien kasvukeskuksiin. Lapua jäi kokonaan ulkopuolelle. Nyt konkurssiin haettavista taloyhtiöistä suurin osa sijaitsee Kuopiossa ja Jyväskylässä. Seinäjoella asunto-osakeyhtiöitä on kaksi ja Vaasassa kolme.
Ennen tuota noin 2010-luvun puolivälissä tehtyä linjausta Lapualle oli ehditty rakentaa Matkakeskus ja ikäihmisten vuorokautista palveluasumista tarjoava Jokilintu.
Lapuan kaupunginjohtaja Satu Kankare on Pöntisen linjoilla.
– Lakea on jo pidempään ydinstrategiansa mukaisesti keskittynyt rakennuttamaan asuntoja kasvukeskuspaikkakunnille eikä sitä omistaviin kaupunkeihin.
Lapuan edustajana Lakean yhtiökokouksessa pitkään toiminut Kai Pöntinen huomauttaa Lapuan ja Seinäjoen erilaisista intresseistä.
– Lakealla on Seinäjoella tontteja, rakennettua asuntokantaa ja niissä asukkaita, joten sillä on menetettävää, mutta Lapualla ei. Seinäjoen tilanteessa mekin olisimme varmasti vakavasti punninneet riskit ja mahdollisuudet. Meillä ne eivät olleet tasapainossa eikä siten ollut syytä, miksi olisimme lähteneet mihinkään mukaan.
Entä mainehaitta? Lapua on mainittu konkurssien ja rikosilmoitusten yhteydessä yhtenä isona Lakean omistajana. Mediassa on tuotu esiin muun muassa, että asukkaat ovat Omaksi-sopimuksia tehdessään uskoneet, että kuntien omistamaan yhtiöön voi luottaa.
– Jokainen voi arvottaa itse, onko mainehaittaa. Joku voisi sanoa, että fiksusti toimittu.
Lapualla ei ole enää vuoden 2022 jälkeen ollut edustajaa yhtiön hallituksessa, vaikka sille kolmanneksi suurimpana osakkeenomistajana hallituspaikka kuuluu automaattisesti.
– Pelko yhtiön tulevaisuudesta oli iso eikä sellaisessa tilanteessa kukaan halua mennä mahdolliseksi maksajaksi yhtiön hallitukseen. Ennen Lakean hallituspaikoista jopa äänestettiin.
Kankare vastaa toisin sanoin.
– Lapuan kaupunki ei ole nimennyt jäsentä Lakean hallitukseen viime vuosina. Lapuan kaupunki, kuten muutkin omistajat, käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksissa ja yhtiökokouksiin omistajaohjauksen antaa Lapualla kaupunginhallitus.
Viimeisin Lapuan edustajana hallituksessa ollut Pekka Kivisaari (kesk.) erosi tehtävästä vuonna 2022. Ennen häntä hallituksessa Kankare, joka niin ikään erosi sieltä toukokuussa 2021 samaan aikaan Kurikan kaupunginjohtajan Anna-Kaisa Pusan kanssa. Kankare sanoo eronneensa henkilökohtaisista syistä.
Lakea Oy:n hallituksessakin vuosina 2016 – 18 edustanut Pöntinen sanoo vauhtisokeuden vallanneen yhtiön. Yritysmaailman lainalaisuuksiin kuuluukin hänen mielestään hakea kasvua ja laajentumista, muttei kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä.
– Lähdettiin hankkimaan todella kyseenalaisia tontteja esimerkiksi Helsingistä kauhean kovilla hinnoilla ja kuvitelma oli, että kasvu on ikuista, hän valottaa kantaansa esimerkillä.
Jälkiviisauttako? Pöntinen myöntää, että nyt jälkikäteen on helppo puida, miten olisi pitänyt toimia ja arvostella monet päätökset vääriksi tai ainakin liian riskialtteiksi. Olisiko nykyisen kaltainen rakennus- ja kiinteistöalan alamäki pitänyt osata ennustaa? Toisaalta Pöntisen mielestä Lapualla on toimittu viisaasti.
– Mistä nyt keskustelisimmekaan, jos olisimme lähteneet pääomittamaan yhtiötä.
Yhtiön historia juontaa juurensa lähes 45 vuoden taakse. Tuolloin pohjalaiskuntien perustama Lakeuden YH-Rakennuttajat Oy aloitti tuottamaan asuntoja jaettavaksi asujille sosiaalisin perustein.
– Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana Lapua hankki lisää osakkeita, mikä oli järkevä päätös, koska sijoitus on tullut moninkertaisesti osinkoina takaisin. Lapua on vahvasti plussan puolella.
Pöntisen mukaan osinkotuloja alkoi karttua sen jälkeen, kun yhtiö linjasi laajentavansa vapaille markkinoille. Nousukaudet seurasivat toistaan – asuntorakentaminen oli kohtuullisen edullista, kiinteistöt kävivät kaupaksi hyvillä hinnoilla, joten omistajille kertyi mukavasti tuottoja.
Seuraavaksi päätettiin laajentaa maakuntien kasvukeskuksiin. Esimerkiksi Yle uutisoi vuonna 2015 Lakean levittäytyneen koko maahan.
– Tänä ja ensi vuonna yritys rakennuttaa 200 miljoonalla eurolla, Yle kertoi.
Pöntisen mukaan keskustelu uusista linjauksista oli yhtiössä kiivastakin.
– Esimerkiksi Vaasa vastusti toiminta-alueen laajentamista ja bisneksen muodon muuttamista, mutta enemmistö oli toista mieltä. Eniten kritiikkiä tuli kuitenkin markkinoilta siitä, miksi julkinen yritys lähtee kilpailluille markkinoille.
Kai Pöntistä harmittaa se, että Seinäjoen kaupunki on julkisuudessa syyllistänyt muita omistajia.
– Vähän kuin karrikoiden sanottuna on annettu ymmärtää, että teidän takianne tämä nyt kaatuu. Sanon tämän nyt ensimmäistä kertaa julkisuudessa, että se oli Seinäjoen kaupungilta ikävästi tehty.
Hän huomauttaa jokaisen yhtiön omistajan muodostaneen oman kantansa omien intressiensä perusteella. Näin on toiminut myös Lapua sekä muut omistajat.
Lakea Oy:n omistajat:
Seinäjoki 21,74 prosenttia, Vaasa 17,39, Lapua 15,22 ja Kokkola 13,04. Alavuden, Ilmajoen, Isokyrön, Kauhajoen ja Kurikan omistusosuudet ovat 4,35 prosenttia. Muita omistajia ovat Pietarsaari 2,17, Sievi ja Alajärvi 1,09, Teuva 1,09 sekä Lakea Oy 1,09.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?