Suvi Paa­vo­la aloit­taa elo­kuus­sa Ri­ta­mä­el­lä en­sim­mäi­se­nä La­pu­an yk­si­tyi­se­nä per­he­päi­vä­hoi­ta­ja­na. Tur­val­li­nen ja mo­ni­puo­li­nen ym­pä­ris­tö sekä Paa­vo­lan oma in­nos­tus las­ten kans­sa tou­hu­a­mi­seen tar­jo­a­vat lap­sil­le viih­tyi­sän päi­vä­hoi­to­pai­kan.

Ko­ti­ti­lois­saan per­he­päi­vä­hoi­ta­ja­na aloit­ta­va Suvi Paa­vo­la ker­too, et­tä yk­si­tyi­nen per­he­päi­vä­hoi­to toi­mii pe­ri­aat­tees­sa sa­moin kuin kun­nal­li­nen­kin.

– Ero­na on se, et­tä voin it­se päät­tää sekä hoi­to­lap­set et­tä työ­a­jat. Yk­si­tyi­nen per­he­päi­vä­hoi­to ei ole per­heil­le yh­tään sen kal­liim­paa kuin kun­nal­li­nen­kaan, sil­lä kau­pun­ki kus­tan­taa pal­ve­lu­se­te­lil­lä osan hoi­dos­ta. Näin per­heil­le tu­lee va­paus va­li­ta kun­nal­li­sen ja yk­si­tyi­sen per­he­päi­vä­hoi­don vä­lil­tä, Paa­vo­la ker­too.

Yrit­tä­jäk­si läh­te­mi­nen oli ai­em­min­kin yrit­tä­jä­nä toi­mi­neen Paa­vo­lan mie­les­tä luon­nol­li­nen rat­kai­su.

– Ker­ran yrit­tä­jä, ai­na yrit­tä­jä! En­sim­mäi­se­nä yk­si­tyi­se­nä per­he­päi­vä­hoi­ta­ja­na on kui­ten­kin vai­kea ar­vi­oi­da, min­kä ver­ran La­pu­al­la on ky­syn­tää. Net­ti­si­vu­je­ni kä­vi­jä­las­ku­rin mu­kaan kiin­nos­tus­ta kui­ten­kin on.

Hoi­to­pai­kan pi­ha­pii­ris­tä löy­tyy hy­vät puit­teet las­ten viih­ty­mi­sel­le: le­lu­jen li­säk­si omas­sa pi­has­sa on muun mu­as­sa tur­val­li­suu­den vuok­si maa­han kai­vet­tu tram­po­lii­ni, leik­ki­mök­ki, kei­nut sekä kas­vi­huo­ne eli ”ko­kei­lu­la­bo­ra­to­rio”, jos­sa Paa­vo­lan omat lap­set ovat jo tes­tan­neet esi­mer­kik­si pap­ri­kan ja ome­na­puun kas­vat­ta­mis­ta.

Omas­ta ta­kaa löy­ty­vät myös muun mu­as­sa mo­ni­puo­li­set as­kar­te­lu­vä­li­neet sekä säh­kö­mön­ki­jä. Kai­ken li­säk­si Ri­ta­mä­en ylei­nen puis­to on vain ki­ven­hei­ton pääs­sä.

– It­se­kin in­nok­kaa­na kok­kaa­ja­na an­nan myös las­ten lei­poa. Tai­ki­nal­la on niin ikään hyvä muo­vail­la, sil­lä ei hait­taa, jos pa­la­sia lip­sah­taa vä­lil­lä suu­hun, Paa­vo­la nau­raa.

Hoi­to­a­lue on Paa­vo­lan mu­kaan tur­val­li­nen, sil­lä tiel­lä ei ole ol­len­kaan lä­pi­kul­kua.

Kati Pe­rä­lä