Lot­ta­pe­rin­net­tä ja eri­tyi­ses­ti pik­ku­lot­tia muis­tel­tiin Ve­te­raa­ni­ma­jal­la tä­män vuo­den Hir­vi­jär­vi­juh­las­sa. Nyt oli toi­nen ker­ta, kun ti­lai­suu­den jär­jes­tä­jä­nä oli Tam­men­leh­vän pe­rin­ne­lii­ton pai­kal­li­nen toi­mi­kun­ta.

Juh­la­pu­heen pi­tä­jä, Suo­men Lot­ta­pe­rin­ne­liit­to ry:n pu­heen­joh­ta­ja Mer­ja Nie­mi­nen ko­ros­ti Lot­ta Svärd -jär­jes­tön vii­me so­tien ai­kai­sen toi­min­nan mer­ki­tys­tä sekä rin­ta­mal­la et­tä myös ns. ko­ti­rin­ta­mal­la.

Nais­ten hoi­ta­mat teh­tä­vät va­paut­ti­vat mie­hiä aseel­li­seen maan­puo­lus­tuk­seen. Lo­tat te­ki­vät esi­mer­kik­si jat­ko­so­dan ai­ka­na yh­teen­sä 20 mil­joo­naa työ­päi­vää, jois­ta rin­ta­mal­la 11 mil­joo­naa ja ko­ti­rin­ta­mal­la 9 mil­joo­naa.

Lot­tia oli so­tien ai­kaan 190 000 ja li­säk­si oli 50 000 pik­ku­lot­taa eli al­le 17-vuo­ti­ai­ta tyt­tö­jä, jot­ka oli­vat pääs­seet mu­kaan jär­jes­töön van­hem­pien­sa lu­val­la. Ty­töt te­ki­vät mo­nen­lai­sia as­ka­rei­ta: La­pu­al­la­kin oli 450 pik­ku­lot­taa vuon­na 1943.

– Lot­tien ta­ri­na on ta­ri­na tah­dos­ta ja tai­dos­ta, osaa­mi­ses­ta ja uu­den op­pi­mi­ses­ta, se on ta­ri­nan maan­puo­lus­tus­tah­dos­ta, Isän­maan­rak­kau­des­ta ja mil­joo­nis­ta työ­tun­neis­ta, har­maan lot­ta­pu­vun kau­neu­des­ta lot­ta­neu­loi­neen.

Hir­vi­jär­vi­juh­las­sa pai­kal­li­syh­dis­tyk­sen edus­ta­ja Lee­na Qvick ojen­si yh­des­sä Mer­ja Nie­mi­sen kan­sa ruu­sut nel­jäl­le pai­kal­le saa­pu­neel­le pik­ku­lo­tal­le, Reet­ta-Lii­sa Ki­vi­nie­mel­le, El­ma Kos­ki­ah­teel­le, An­na-Lii­sa Leik­ko­lal­le ja Pirk­ko Top­pa­ril­le.

Suo­mes­sa oli tä­män vuo­den alus­sa elos­sa 398 lot­taa ja heis­tä yli 100-vuo­ti­ai­ta 245. Pik­ku­lot­tia on elos­sa 2400. La­pu­al­la toi­mi­nei­ta pik­ku­lot­tia on vie­lä 13.

Pik­ku­lot­ta­na ol­lei­ta ei ol­lut mah­dol­lis­ta kut­sua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pai­kal­le, kos­ka tie­to­suo­ja­la­ki es­tää hen­ki­lö­tie­to­jen luo­vut­ta­mi­sen. Kert­tu Ran­ta­la sai kui­ten­kin ruu­sun ko­tiin­sa ja lo­put ruu­sut Lee­na Quick vei La­pu­an Lo­tan eli Hil­ja Rii­pi­sen hau­dal­le.

Suo­men Lot­ta­pe­rin­ne­lii­ton pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­den alus­sa aloit­ta­nut Mer­ja Nie­mi­nen ker­toi ta­voit­teek­seen käy­dä maan jo­kai­ses­sa 29 yh­dis­tyk­ses­sä. La­pua oli kah­dek­sas paik­ka, jos­sa hän vie­rai­li pu­hu­ja­na.

La­pua oli hä­nel­le tut­tu mo­nes­ta his­to­ri­an sei­kas­ta, ku­ten Vih­to­ri Ko­so­las­ta ja evers­ti Lau­ri­las­ta. Omas­ta taus­tas­taan hän ker­toi vie­lä, kuin­ka mo­lem­mat ukit oli­vat ol­leet va­paus­so­tu­rei­ta, hä­nen isän­sä rin­ta­ma­mies ja äi­tin­sä lää­kin­tä­lot­ta ja tä­dit lot­ti­na. Nyt eläk­keel­lä ol­les­saan hän ha­lu­aa kes­kit­tyä te­ke­mään ar­vo­kas­ta lot­ta­pe­rin­ne­työ­tä

Juh­las­sa esiin­tyi­vät pe­rin­tei­seen ta­paan Ve­te­raa­ni­kuo­ro joh­ta­ja­naan Kari Ran­ta­ka­ri, kan­san­mu­siik­kiyh­tye Hyr­rä ja Anu Haa­vis­to sekä Sy­dän­ky­lien pe­li­man­nit. Va­paas­sa sa­nas­sa An­na-Lii­sa Leik­ko­la muis­te­li ai­kaan­sa pik­ku­lot­ta­na ja sota-ajan ta­pah­tu­mia.

Ete­lä-Poh­jan­maan Lot­ta­pe­rin­neyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Pau­la Sih­to ker­toi alu­eel­li­ses­ta toi­min­nas­ta ja kut­sui la­pu­a­lai­si­a­kin mu­kaan. Mu­se­o­neu­vos Mar­ja-Lii­sa Ha­ve­ri-Nie­mi­nen ker­toi evers­ti Mat­ti Lau­ri­lan elä­mä­ker­ras­ta ja sii­tä, kuin­ka so­dan jäl­keen tu­hot­ta­vik­si mää­rä­tyt pa­pe­rit oli löy­det­ty Lau­ri­lan au­to­tal­lin lat­ti­al­ta puu­mos­kan al­ta.

So­tien 1939-1945 Ete­lä-Poh­jan­maan Pe­rin­neyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Pent­ti Kor­tes­nie­mi pu­hui ter­veh­dyk­ses­sään sii­tä, kuin­ka yh­dis­tyk­sen ja pai­kal­li­syh­dis­tys­ten ni­mien muu­tos on sel­kiin­ty­mäs­sä ja tu­lee mu­kai­le­maan val­ta­kun­nal­li­sen Tam­men­leh­vän pe­rin­neyh­dis­tyk­sen ni­meä.

Ro­vas­ti Pent­ti Le­met­ti­sen pi­tä­män har­tau­den jäl­keen ka­jah­ti ko­me­as­ti kuu­laan ve­sis­tön ää­rel­lä män­ni­kös­sä vie­lä yh­des­sä lau­let­tu Maam­me.