Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Lauri Perälä tuottaa kylvösiementä heinästä ja öljyhampusta. Nurmisiementen sato saadaan parhaiten talteen niittämällä kasvit kuvassa näkyvällä koneella ennen puintia karholle tuleentumaan. Kuva Outi Rantala
Outi Rantala
toimitus@lapuansanomat.fi
Kuortaneentien varrella Tiistenjoella ohikulkijat saattoivat kesän aikana ihmetellä erikoisen näköistä kasvustoa. Pellolla huojunut 1,5-2 metriä korkeaksi kasvava jämäkkä kasvi on öljyhamppu, jota Lauri Perälä on viljellyt jo kahtena kesänä.
– Hampunsiemenet lähtevät minun tilaltani Trans Framille Riihimäelle. Sieltä ne myydään edelleen kylvösiemeniksi tiloille, jotka viljelevät kasvia raaka-aineeksi moniin eri käyttötarkoituksiin.
Trans Farmin nettisivuilta käy ilmi, että hamppu on erikoisviljelykasvi, jonka tuotanto on vielä vähäistä Suomessa. Öljyhampulle on lukuisia jalostusmahdollisuuksia, ja sen markkinat ovat kasvavat. Suomalaisen öljyhampun kylvösiemenille on avautunut vientimahdollisuus, ja kysyntä ylittää tarjonnan.
– Öljyhampussa on moniin muihin viljelykasveihin verrattuna hiukan parempi kannattavuus. Hamppu sopii hyvin viljelykiertoon, se on pellolle hyväksi. Multavuus lisääntyy ja maan rakenne paranee, Perälä perustelee kasvivalintaansa.
Suomessa viljeltävän hampun thc-pitoisuuden tulee olla alle 0,2 prosenttia. Viljelijän on toimitettava maataloustoimeen siemensäkkien mukana tulevat vakuustodistukset ja tukihakemuksen lisätiedoissa tulee ilmoittaa kylvösiemenen määrä kilogrammoina hehtaarille, kylvöpäivä ja hampun käyttötapa.
Tilalla viljellään myös timotein ja nurminadan siementä sekä jonkin verran ohraa ja kauraa. Nurmisiemenet matkaavat tilalta Kauhajoelle Siementila Suokas Oy:lle.
– On hyvä, että siemenistä on olemassa tuotantosopimukset. Tällöin siemenille on osoite ja hinta tiedossa jo ennen kylvöä.
Insinööritaidosta hyötyä maataloudessa
Aiemmin tilalla kasvatettiin lihasikoja, mutta eläimistä luovuttiin vuonna 2016. Sikatilalla viljeltiin pääosin ohraa. Viljasiiloja on nykyiseen tuotantoon nähden reilusti.
– Voin varastoida viljaa isomman määrän ja myydä sellaiseen aikaan, kun viljan hinta on hyvä.
Lauri Perälä jatkoi vuonna 2018 vanhempiensa Jouko ja Marja-Leena Perälän seuraajana sukutilaa.
– Oli melko selvää, että jatkan tilaa. Tänä vuonna muutin tilan osakeyhtiöksi.
Vuonna 1991 syntynyt tilan nykyinen isäntä on opiskellut konetekniikan insinööriksi. Päivätyönsä hän tekee Atrialla projekti-insinöörinä.
– Työnantaja on ollut joustava ja myöntänyt palkatonta vapaata keväisin kylvöaikaan. Kesälomat olen saanut pitää syyskesällä puintiaikaan.
Maatila hyötyy isäntänsä insinööritaidoista. Hän on kehittänyt muun muassa tilan kuivatusjärjestelmää.
– Suunnittelimme ja rakensimme systeemin, jolla hyödynnetään tilan lämpökeskuksen flämpöä peräkärrykuivatuksessa. Kuivatus tapahtuu bioenergialla.
Hän on myös perehtynyt menetelmään, joka on parantanut heinänsiemensatoa.
– Hankin nurmisiementen sadonkorjuuta varten karholleniittokoneen. Timotei tuleentuu epätasaisesti, mutta karholla tuleentuneet ja kuivuneet siemenet saadaan puitua paremmin talteen. Karholta puidessa kosteus on oleellisesti pienempi, joten kuivauksen tarve on vähäisempi.
Omavaraisuudesta pidettävä kiinni
Perälä on ylpeä suomalaisesta ruoantuotannosta.
– Suomalainen ruoka on maailman puhtainta. Toivottavasti asiat hoidetaan niin, että maatalousyrittäjänä kannattaa työskennellä. Olisi tärkeää, että Suomessa pysyisi omavaraisuus. Ruoka voi olla myös vallankäyttöväline.
Hän uskoo, että nuoret ja ympäristötietoiset kuluttajat valitsevat mielellään suomalaisen elintarvikkeen, joka on lähellä tuotettu.
– Kotimaisuus pitäisi olla tuotteesta helposti havaittavissa, ei vain pieni merkki jossain paketin kulmassa. Tuotteiden vertailua helpottaisi, että tuotteen hiilijalanjälki merkittäisiin selvästi pakkaukseen.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?