Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Investointeihin, joita käytetään useampi kymmenen vuotta, on usein tarpeen ottaa velkaa. Investoinnin mitoitus ja todellinen tarve on tuumattava tarkkaan: onko pakko investoida?
Investoinnin järkevyyttä voi arvioida sillä, maksaako se itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa. Investointi voi kohdistua myös aineettomien arvojen tuottamiseen. Silloin se ei maksa itseään takaisin, mutta hyödyttää asukkaiden kulttuuri-, liikunta- ja sivistystarpeita. Näissä investoinneissa Lapua on hyvin kilpailukykyinen, 18 vuoden aikana on investoitu 9 000 000 euroa pelkästään urheilupaikkoihin. Meille voi muuttaa perheitä, joiden lapset pääsevät harrastamaan monia lajeja. Kouluihin ei enää jatkossa tarvita rahaa eikä liikuntaan tai kulttuuriin voi olla tulossa lisää seinäinvestointeja.
Uusille asukkaille pitää rakentaa katua ja vesihuoltoa. Se on järkevää rahan käyttöä, koska nuoresta perheestä saadaan veronmaksaja kuntaan. Kotiaan rakentava perhe työllistää paikkakunnan ammattilaisia ja monen alan yritykset saavat tehdä heidän kanssaan kauppaa. Tätä investointilajia ei saa jättää heikoille, vaikka kuntamme olisi köyhääkin köyhempi. Asuntotonttitarjontaa on oltava riittävästi tarjolla. Teollisuustonttejakin on niukasti. VT 19 Jouttikallion eritasoliittymään valtio tulee pyytämään kunnalta osarahoitusta, koska liikenteen sujuminen tukee Lapuan maankäyttöä ja varmistaa teollisuustonttitarjonnan isoillekin toimijoille. Näissä avustamisneuvotteluissa Elyn kanssa tarvitaan parasta neuvottelutaitoa. Tämäkin investointi olisi pakko saada hoidettua, eritasoliittymä on Lapuan kannalta strateginen investointi.
Investointien osumatarkkuuteen ja yleensä niiden tarpeeseen on pakko kiinnittää huomiota muuttuneessa tilanteessa. Verotulot vähenevät eikä valtio tule riittävästi vastaan. Kunnat jäävät kukin oman onnenreseptinsä varaan. Ikäviltä kaupungin taseessa näyttävät huti-investoinnit, joista on jo ollut puhetta. Huteja ei yksikertaisesti enää ole varaa sattua huonontuvana aikana.
Ajattelutapa velasta on usein vanhanaikainen. Perustellaan lainanottoa mukaviin investointeihin pienellä korkotasolla. Korko on pieni, mutta pääoma, ainakin vielä, on maksettava rahalaitokselle takaisin. Inflaatiokaan ei asiaa hoida, koska se on jumittunut, vaikka Euroopan Keskuspankissa näpelöidään rahaa pankin omalle tilille rahan määrän kasvaessa vauhdilla. Tällainen kupla voi poksahtaa, asiasta ei vielä paljon puhuta. Suurinflaatio pelastaisi kaikki velkaiset, mutta strategiamme ei voi perustua rahanarvon puolittumiseen, sen pitää perustua velkojen puolittamiseen.
Velkojen jatkuva otto tarkoittaa, että niitä maksavat lastenlapsetkin takaisin. Meikäläinen ei ehdi enää maksuvaiheeseen mukaan. Muistan 1902 syntyneen mummani lausumat 1970-luvulla vanhemmilleni: ”Ei herranjumala velekaa saa ottaa!”. Hänellä oli jäänyt 1930-luvun lama päälle ja ohje oli väärä inflatorisella 1970-luvulla.
Martti Kaunismäki
Vanhempi opistoinsinööri
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?