Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Nyt kun kaikki keskittyvät koronavirukseen, vessapaperiin ja käsidesiin, niin mitä jos puhuttaisiin ihan jostain muusta? Ihan vain vaihtelun vuoksi. Viime aikoina olen paljon ajatellut luopumista, olen nimittäin tyhjännyt yhtä huonetta, johon olemme varastoineet tavaroita joita ei juuri siinä hetkessä ole tarvinnut. Vastaan on tullut paljon asioita, joihin sisältyy muistoja ja joista piti päättää säästetäänkö vaiko eikö.
Ensimmäisenä luonnollisesti valokuvia. Kun lapset olivat pieniä, heitä tuli kuvattua paljon enemmän, etenkin esikoista. Kuopusraukasta ei taida olla edes mitään perinteistä “ensimmäisen kerran mustikkasosetta” -otosta. Valokuvat säästin, luonnollisesti. Niitä voi taas katsoa, kun siivoaa ja siirtää albumeita seuraavaan paikkaan.
Paljon oli myös lasten pieneksi jääneitä vaatteita. En kyllä tiedä miksi niitä on pitänyt säilöä. Tunnesyistä? Aikoinaan, kun olin itse lapsi ja sain lahjaksi hienoja vaatteita, laittoi äitini nämä hienot vaatteet säilöön, ajatuksella, että ne laitetaan ylle sitten, kun on sopiva hieno tilaisuus tulee. Siinä vaiheessa, kun oli sopivan hieno tilaisuus, olivat nämä vaatteet jo pieniä. Uusia vaatteita en säilöstä löytänyt, joten todennäköisesti meillä on kaikki vaatteet päässeet ajallaan käyttöön. Vaatteet lähtivät kiertoon, ystäville ja sukulaisille, sekä Lapuan Roskalavan kautta tarvitseville. Se on hyvä paikka etsiä uusi koti tavaroille mitä ei enää tarvitse, sillä toisen roska on toisen aarre.
Sitten tuli vastaan mielenkiintoisen paljon latureita, johtoja, liittimiä, kaikenlaista mitä ehkä joskus tarvitsee, vaikka laitetta, minkä lataamiseen kyseisiä vermeitä on tarvinnut, ei enää ole ollut vuosiin olemassa. Tarkastuksen (eli katsotaan onko niille tarvetta) jälkeen nämä lähtevät SER-pisteelle. Seinäjoen Kapernaumista löytyy kierrätysasema, jonne voi maksutta viedä. Jos joku tietää Lapualta vastaavan, niin pistäkää huikaten.
Jonkin verran tuli vastaan muistoja opiskeluajoilta, kirjaimellisesti viime vuosituhannelta, esimerkiksi vieraskirja. Se oli täynnä merkintöjä ja terveisiä ihmisiltä, joita en enää muista. Ilmeisesti he kuitenkin vierailivat meillä usein ja hauskaakin oli. Niin, että jos olit sinä, terve vaan! Löysin myös kauppiksenaikaiset vuosikirjat, tai ehkä paremminkin, lehdet. Muistoja ja vitsejä täynnä. Nämä muistot säilytin. Ne eivät paljon tilaa vie, ja niiden selailu oli kyllä hauskaa (nuorisoa nolotti).
Kaikenlaista sitä pitää tallelle laittaa, vanhoja aikakausilehtiä, joita ei ole lukenut niiden saapumisen jälkeen (paperinkeräykseen), postituslaatikoita, joita ajatteli joskus käyttää uudelleen (kartonginkierrätys), vanhoja videoita, joita ei nykyisinä älytelevisio/suoratoistoaikoina katso, vaikka on meillä kyllä videonauhurikin tallessa (sekajätteeseen).
Mitä tästä opimme? Kannattaisi tehdä tällaista syväsiivousta hieman tiheämmin. Ja osaan kyllä samaistua vessapaperin hamstraukseen.
Muistakaa pestä ne kädet saippualla! Jokainen voi valita laulun, jota hyräilee pestessään.
Irena Ulvinen
Vihreä feministi
Lapuan laidalta
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?