Ma­ri­an­ne Läh­de

Kou­lu­ter­veys­ky­se­lyn mu­kaan suu­rin osa lap­sis­ta ja nuo­ris­ta voi hy­vin, mut­ta myös lii­an moni kär­sii kiu­saa­mi­ses­ta ja häi­rin­näs­tä. Sik­si teim­me jut­tua täs­tä tär­ke­äs­tä ai­hees­ta.

Päi­vä­ko­deis­sa, kou­luis­sa, työ­pai­koil­la ja har­ras­tuk­sis­sa ei saa kiu­sa­ta ke­tään. Sil­ti sitä ta­pah­tuu. Kiu­saa­mi­sel­la on mo­net muo­dot ja se voi seu­ra­ta ny­ky­a­jan kom­mu­ni­kaa­ti­o­vä­li­nei­den myö­tä ketä vaan joka paik­kaan, kel­lon ym­pä­ri.

Kou­lu­kiu­saa­mi­nen on va­ka­va asia: kyse on vä­ki­val­las­ta ja val­lan­käy­tös­tä ja se on ih­mi­sar­voa louk­kaa­vaa. Kai­kil­la lap­sil­la ja nuo­ril­la on oi­keus tur­val­li­seen op­pi­mi­sym­pä­ris­töön. Kiu­saa­mi­seen pi­tää jo­kai­sen ai­kui­sen puut­tua, no­pe­as­ti, jä­mä­käs­ti ja ra­ken­ta­vas­ti.

Tut­ki­mus­ten mu­kaan ai­kui­sen puut­tu­es­sa sys­te­maat­ti­ses­ti kiu­saa­mi­seen, se vä­he­nee tai lop­puu, yli 70 pro­sen­tis­sa ta­pauk­sis­ta. Vi­he­li­äis­tä on, et­tä moni ai­kui­nen um­mis­taa sil­män­sä. Pe­lä­tään seu­rauk­sia, joi­ta puut­tu­mi­ses­ta voi tul­la, it­sel­le, lä­hi­pii­ril­le tai lap­sil­le. Näin 2000-lu­vun Suo­mes­sa, de­mok­ra­ti­an ja avoi­muu­den mal­li­maas­sa.

Eri­tyi­ses­ti reh­to­rin roo­lin ja hä­nen tu­ken­sa kiu­saa­mi­sen vas­tai­sel­le työl­le on ha­vait­tu ole­van mer­ki­tyk­sel­lis­tä. Sa­tun­nai­sil­la toi­mil­la, ku­ten op­pi­lai­tos­ten tee­ma­päi­vil­lä ja tem­pauk­sil­la ei sen si­jaan juu­ri­kaan ole vai­ku­tus­ta.

Kou­lu­kiu­saa­mi­nen on yh­tey­des­sä niin ko­tiin ja ys­tä­viin, kou­luo­loi­hin kuin ter­vey­teen.

Tie­dos­sa on, et­tä kiu­saa­mi­nen li­sään­tyy pe­rus­kou­lun ylä­luo­kil­la ja on lu­ki­ois­sa har­vi­nai­sem­paa kuin am­ma­til­li­sis­sa op­pi­lai­tok­sis­sa. Kiu­saa­ja voi ol­la myös ai­kui­nen, jopa opet­ta­ja.

La­pu­an ylä­kou­lu erot­tuu har­mil­li­ses­ti kou­lu­na, jos­sa kiu­saa­mis­ta esiin­tyy suh­teel­li­sen pal­jon.

Jo­kai­sel­la on ylä­kou­lus­ta muis­ton­sa. Oma­na kou­lu­ai­ka­na ylä­kou­lus­ta piti yrit­tää pää­a­si­as­sa sel­vi­tä. Si­vu­ky­lien pik­ku kou­lu­jen tur­val­li­seen me­noon tot­tu­neel­le te­na­val­le seis­ka­luok­ka oli shok­ki. Val­lal­la oli­vat yh­täk­kiä vii­da­kon lait. Ko­ti­kas­va­tuk­sen ol­les­sa mal­lia ”ol­kaa sii­pi­än­ne myö­den” sii­tä ei apua ol­lut, jos ja kun ti­lan­ne tuli pääl­le.

Tie­de­tään, et­tä kou­lu­kiu­saa­mi­nen on mer­kit­tä­vä on­gel­ma suu­ris­sa kou­luis­sa. On­ko kau­pun­gis­sa ol­ta­va näin suu­ri kou­lu­yk­sik­kö kuin ylä­kou­lu?

Nyt kun kou­lu­ver­kon tar­kas­te­lu on ta­pe­til­la, se on pe­rus­tel­tua ulot­taa kos­ke­maan myös kes­kus­ta-alu­een iso­ja kou­lu­ja.

Osa­na pal­ve­lu­ver­kon sel­vi­tys­tä vii­me jou­lu­kuun kau­pun­gin­val­tuus­to sopi, et­tä myös kou­lu­ra­ken­nus­ten tek­ni­nen kun­to tut­ki­taan. Niin ylä­kou­lun ti­lois­sa kuin kes­kus­kou­lus­sa on oi­reil­tu si­säil­mas­ta. Kau­pun­gin vel­ka­mää­rä on sitä luok­kaa, et­tä uu­sia kou­lu­ja ei voi ra­ken­taa, ei­vät­kä sitä tue las­ku­suun­tai­set op­pi­la­sen­nus­teet­kaan.

On­nek­si meil­lä riit­tää kou­lu­ra­ken­nuk­sia, joi­hin lap­sia voi ha­jaut­taa. Ky­se­hän on vii­me kä­des­sä ope­tuk­sen jär­jes­te­lyis­tä ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­des­ta.