Ma­ri­an­ne Läh­de
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

La­pu­al­la on työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta 9,3 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta eli il­man työ­tä on 591 la­pu­a­lais­ta.

Mie­hiä heis­tä on 370 ja nai­sia 221. Lu­vut ovat jou­lu­kuun lo­pun ti­lan­tees­ta.

Koko Ete­lä-Poh­jan­maal­la on 8481 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa. Vuo­den ta­kai­ses­ta työt­tö­mien mää­rä on kas­va­nut 821 työn­ha­ki­jal­la eli 10,7 pro­sent­tia.

Työt­tö­miä oli Suo­mes­sa jou­lu­kuus­sa 2025 noin 278 000, mikä on 39 000 enem­män kuin vuot­ta ai­em­min.

– Meil­lä huo­les­tut­ta­vaa on nuor­ten työt­tö­myy­den ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den kas­vu. Hyvä puo­li on se, et­tä meil­lä työt­tö­myys on edel­leen man­ner-Suo­men toi­sek­si al­hai­sin­ta ja Kymp­pi-alue on maa­kun­nas­sa pie­nim­män työt­tö­myy­den alu­et­ta, sum­maa Kym­pin joh­ta­ja Aki Ruot­sa­la.

– Ti­lan­ne ei ole kui­ten­kaan toi­vo­ton ja sen eteen teh­dään koko ajan töi­tä, ta­voit­tei­ta on, li­sää Kym­pin yh­ty­mä­hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja­na aloit­ta­nut Sari Oja-Li­pas­ti.

33 al­le 20-vuo­ti­as­ta la­pu­a­lais­nuor­ta oli vuo­den lo­pus­sa vail­la työ­tä ja al­le 25-vuo­ti­ais­ta 107 nuor­ta.

Nuo­ri­so­työt­tö­myys on vaa­ras­sa pit­kit­tyä koko maas­sa.

Nuo­ria työl­lis­tä­vät yri­tyk­set voi­vat saa­da tu­kea.

– Ha­em­me Kym­pin alu­eel­le 300 000 eu­roa tätä nuor­ten työl­lis­tä­mis­tu­kea. Sil­lä työl­lis­täi­si mak­si­mis­saan 60 nuor­ta. Kat­so­taan, kuin­ka pal­jon avus­tus­ta saa­daan. Alus­ta­vas­ti näyt­tää, et­tä olem­me saa­mas­sa koko alu­eel­le 170 000-180 000 eu­roa, Ruot­sa­la las­kee.

Työ­nan­ta­jan saa­ma tuki kat­taa puo­let nuo­ren pal­kas­ta puo­len vuo­den ajal­ta, enin­tään 1500 eu­roa kuu­kau­del­ta. Tuen saa­mi­sen eh­to­na on, et­tä nuo­ri on ol­lut työt­tö­mä­nä vä­hin­tään kuu­si kuu­kaut­ta. Jos työ­tön nuo­ri on käy­nyt vain pe­rus­kou­lun, eh­to­na on kol­men kuu­kau­den työt­tö­myys.

– Ko­ko­naan tämä avus­tus ei on­gel­maa rat­kai­se. Alu­eel­la on 550-660 nuor­ta työ­tön­tä. On­han se ai­ka iso mää­rä.

Myös La­pu­an kau­pun­ki kar­toit­taa kei­no­ja nuor­ten työl­lis­tä­mi­sek­si.

Yli 12 kuu­kaut­ta il­man työ­tä ol­lei­ta eli pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä La­pu­al­la on 141. Yli 50-vuo­ti­ais­ta työt­tö­mi­nä on 203 la­pu­a­lais­ta.

Ruot­sa­lan mu­kaan pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys on pe­rin­tei­ses­ti ol­lut mies­ten on­gel­ma.

– Nyt kun nais­val­tai­sil­la aloil­la on ol­lut haas­tei­ta, se nä­kyy työt­tö­myy­des­sä tääl­lä.

Pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den syyt ovat mo­ni­nai­sia. Oja-Li­pas­ti to­te­aa, et­tä no­pei­ta kei­no­ja on vä­hän.

– Kun ih­mi­nen on pit­kään työt­tö­mä­nä, yleen­sä sil­loin syn­tyy mui­ta­kin on­gel­mia, ku­ten so­si­aa­li­sia haas­tei­ta, syr­jäy­ty­mis­tä, osaa­mis­va­jet­ta. Sen ta­kia pit­kä­ai­kais­työt­tö­myyt­tä on tär­ke­ää en­nal­ta­eh­käis­tä.

– Tar­vi­taan hy­vää yh­teis­työ­tä yri­tys­ten ja kun­tien kans­sa ja osaa­mi­sen ke­hit­tä­mis­tä, Ruot­sa­la ni­me­ää.

Työt­tö­myys on tul­lut kun­nil­le kal­liik­si. Vuo­den 2025 alus­ta läh­tien ra­hoi­tus­vas­tuu työt­tö­myy­se­tuuk­sis­ta eli niin sa­no­tut sak­ko­mak­sut al­ka­vat jo 100 päi­vän työt­tö­myy­den jäl­keen, ai­em­man 300 päi­vän si­jaan.

Eni­ten kun­tien ta­lout­taa kuor­mit­taa pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys.

– Kak­si kol­man­nes­ta kun­tien kus­tan­nuk­sis­ta syn­tyy niis­tä asi­ak­kais­ta, jot­ka ovat ol­leet työt­tö­mi­nä lä­hes kol­me vuot­ta, Ruot­sa­la to­te­aa.

Ai­em­min kun­nil­le oli tär­ke­ää se, et­tä työ­tön saa­tiin oh­jat­tua eri­lai­siin pal­ve­lui­hin, ku­ten kun­tout­ta­vaan työ­toi­mi­naan, pa­ja­jak­soil­le ja työ­voi­ma­kou­lu­tuk­siin.

Nyt pelk­kä pal­ve­lui­hin oh­jaus ei pois­ta kun­nan mak­su­vel­voi­tet­ta, vaan ai­no­as­taan työl­lis­ty­mien tai pää­sy opis­ke­le­maan tai eläk­keel­le.

– Tämä on iso haas­te ti­lan­tees­sa, jos­sa työt­tö­myys on kas­va­nut. En­nen oli niin, et­tä kun sai asi­ak­kaan jon­kun pal­ve­lun pii­riin, vaik­ka kun­tout­ta­vaan työ­toi­min­taan yh­dek­si päi­väk­si, hen­ki­lö oli pois mak­su­lis­toil­ta. Mei­dän pi­tää pys­tyä luo­maan ai­to­ja pol­ku­ja työ­e­lä­mään.

Ruot­sa­la sa­noo, et­tä ai­em­paa enem­män jou­du­taan poh­ti­maan sitä, mil­lai­sel­la kou­lu­tuk­sel­la alu­eel­la työl­lis­ty­tään, mil­lai­nen työt­tö­myy­den ra­ken­ne on ja mi­ten työt­tö­mien haas­tei­ta voi­daan tak­la­ta, et­tä saa­daan ih­mi­siä töi­hin.

– Työt­tö­myys on myös iso stig­ma. Se on osal­taan syy sii­hen, et­tä syr­jäy­ty­mis­tä ta­pah­tuu.

– Jos yh­teys hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le ei toi­mi, se on myös meil­lä iso on­gel­ma. Kun­nil­la on iso kan­nus­tin sii­hen, et­tä mei­dän pi­tää saa­da asi­ak­kai­ta työl­lis­ty­mään. Hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la ei sitä ole. Hy­vin­voin­ti­a­lu­ees­ta riip­puu pal­jon, pää­see­kö ih­mi­nen eteen­päin, jos on ter­vey­del­li­siä haas­tei­ta. Esi­mer­kik­si ai­kuis­so­si­aa­li­työn nä­kö­kul­mas­ta asi­ak­kai­den työl­lis­ty­mi­nen ei ole en­si­si­jai­nen ta­voi­te, mut­ta meil­le on, Ruot­sa­la sel­ven­tää.

Hän to­te­aa, et­tä Kym­pin alu­eel­la voi ol­la tyy­ty­väi­nen hy­vin­voin­ti­a­lu­een pa­nok­seen.

– Mo­nel­la muul­la alu­eel­la ti­lan­ne on huo­nom­pi kuin meil­lä. Jär­jes­tel­mään toi­voi­sin sel­lai­sia rat­kai­su­ja, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la oli­si mo­tii­vi pa­nos­taa työl­lis­ty­mi­seen ja saa­da rat­kai­su­ja asi­ak­kail­le.

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een vas­tuul­la ovat myös ai­kuis­ten työ­pa­jat.

– Työn tu­ke­mi­seen pi­täi­si löy­tyä val­ta­kun­nal­li­sia mal­le­ja.