Suo­mes­sa on noin 240 pe­si­vää lin­tu­la­jia. Näis­tä va­jaat 180 la­jia muut­taa ete­lään kyl­myyt­tä pa­koon. Kol­mi­sen­kym­men­tä la­jia lin­nus­tos­tam­me on niin sa­not­tu­ja paik­ka­lin­tu­ja, jot­ka jää­vät meil­le tal­veh­ti­maan.

Paik­ka­lin­nut viet­tä­vät tal­via Suo­mes­sa vuo­des­ta toi­seen säis­tä riip­pu­mat­ta. Sit­ten on la­je­ja, jois­ta osa muut­taa ja osa jää yrit­tä­mään tal­veh­ti­mis­ta Suo­mes­sa, toi­set aset­tu­vat su­la­na py­sy­vien ve­sien ää­rel­le, toi­set met­sis­tä pi­ho­jen ruo­kin­ta­pai­koil­le. Näis­tä yk­si on hip­pi­äi­nen.

Tun­tuu us­ko­mat­to­mal­ta, et­tä jopa Eu­roo­pan pie­nin lin­tu, vain vii­si gram­maa pai­na­va hip­pi­äi­nen, voi sel­viy­tyä mei­dän kes­ki­tal­ven pit­kis­tä ja kyl­mis­tä öis­täm­me. Suu­rin osa Suo­meen jää­neis­tä kui­ten­kin me­neh­tyy. On­nek­si mer­kit­tä­vä osa niis­tä muut­taa tal­veh­ti­maan ete­läm­mäk­si, ja mat­kas­ta sel­vin­neet pa­laa­vat ke­vääl­lä kor­jaa­maan tal­ven me­ne­tyk­siä.

Huo­leh­di ruo­kin­ta­pai­kan puh­tau­des­ta

Lin­tu­jen tal­vi­ruo­kin­ta on luon­non ys­tä­vän jo­ka­tal­vi­nen har­ras­tus. Lin­tu­lau­ta nä­kö­e­täi­syy­del­lä on viih­dyt­tä­vää kat­sel­ta­vaa, mie­lel­lä­ni sa­noi­sin, et­tä voit­taa te­le­vi­si­on mo­net viih­de­oh­jel­mat. Jos ruo­kin­nan aloit­taa, se on teh­tä­vä niin, et­tei pai­kal­le osu ei-toi­vot­tu­ja vie­rai­ta, hii­riä, myy­riä, rot­tia jne. Par­hai­ten jyr­si­jät saa pi­det­tyä loi­tol­la nos­ta­mal­la tar­jot­ta­va ruo­ka ylem­mäk­si maas­ta, ja puh­dis­ta­mal­la alus­ta sään­nöl­li­ses­ti ja riit­tä­vän usein. Ruo­kin­ta-au­to­maat­tiin voi myös kiin­nit­tää le­ve­äm­män alus­tan, jol­le yli­mää­räi­nen ruo­ka tip­puu. Sin­ne ei­vät jyr­si­jät pää­se ja sii­vous hel­pot­tuu.

Ruo­kin­taa on pi­ha­pii­rien li­säk­si myös pel­to­jen lai­ta­mil­la. Avoi­mel­la pai­kal­la lin­nut tun­te­vat olon­sa tur­vat­to­mak­si. Sik­si on tär­ke­ää si­joit­taa ruo­kin­ta­pis­te pen­saan tai puun lä­hei­syy­teen, tai tuo­da pai­kal­le jon­kin­lai­nen nä­ke­mä­es­te. Pai­kal­le saat­taa osua ei-toi­vot­tu­ja­kin lin­tu­ja. Var­pus­pöl­lö, ka­na­hauk­ka ja var­pus­hauk­ka ovat koh­ta­lok­kai­ta pik­ku­lin­nuil­le. Nä­kö­es­tei­den suo­jaan ne voi­vat tar­vit­ta­es­sa pa­e­ta uh­kaa­vaa vaa­raa.

Ruo­ka­pöt­ky­lät voi teh­dä it­se­kin

Kaup­po­jen hyl­lyt not­ku­vat mitä eri­lai­sim­pia sie­men­se­koi­tuk­sia ja ta­li­pöt­ky­löi­tä. On sie­me­niä säk­ki­kau­pal­la ja pie­nem­mis­sä pus­seis­sa, kai­kil­le tar­peen mu­kaan. Päh­ki­nä-ras­va­pöt­ky­löi­tä voi teh­dä myös it­se täyt­tä­mäl­lä tyh­jä mai­to­tölk­ki päh­ki­nöil­lä ja sie­me­nil­lä, ja pääl­le su­la­tet­tua ras­vaa. Ras­van ko­ve­tut­tua purk­ki kuo­ri­taan pois, ja ei­nes on val­mis ruo­kin­ta­pai­kal­le. Tämä on lä­hes kai­kil­le lin­nuil­le so­vel­tu­vaa ra­vin­toa. Kaup­po­jen ta­li­pal­lois­ta kan­nat­taa pois­taa verk­ko, et­tei­vät pik­ku­lin­nut va­hin­gos­sa ta­ker­ru nii­hin ja­lois­taan.

Ti­ai­set va­ras­toi­vat

Pie­net met­sä­ti­ai­set, hömö-, kuu­si- ja töyh­tö­ti­ai­set te­ke­vät ruo­ka­va­ras­to­ja.

Ne säi­lö­vät sie­me­niä ja hyön­tei­siä ok­sien kät­köi­hin ja kaar­nan ra­ko­siin. Voi­mal­li­nen met­sien kä­sit­te­ly on koh­dis­tu­nut pa­him­min juu­ri met­siem­me pie­nim­piin. Ta­lous­met­sät ei­vät tuo­ta riit­tä­väs­ti hyön­teis­ra­vin­toa pik­ku­ti­ai­sil­le. Nii­den mää­rät ovat puo­lit­tu­neet muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä.

Kaik­ki tal­vi­lin­tum­me ei­vät tee va­ras­to­ja. Muun mu­as­sa pu­na­tulk­ku, var­pu­nen, kel­ta­sirk­ku, sekä ta­li­ti­ai­nen ja si­ni­ti­ai­nen hyö­ty­vät li­sään­ty­nees­tä tal­vi­ruo­kin­nas­ta. Eri­tyi­ses­ti si­ni­ti­ais­kan­nat ovat kas­va­neet. Nel­jä vuo­si­kym­men­tä sit­ten si­ni­ti­ai­nen oli ete­läi­nen laji, poh­joi­ses­ta se puut­tui ko­ko­naan. Nyt sitä ta­va­taan jo Ro­va­nie­men kor­keu­del­la. Toki se on hyö­ty­nyt myös il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä.

När­hi te­kee tu­han­sia tam­men­ter­ho­kät­kö­jä

Kaik­ki va­ris­lin­nut te­ke­vät tal­vi­va­ras­to­ja, myös när­het ja päh­ki­nä­ha­kit. Yk­sit­täi­set tam­men ja semb­ra­män­nyn tai­met met­sis­säm­me ker­to­vat unoh­de­tuis­ta va­ras­tois­ta. När­hi te­kee syk­syi­sin tu­han­sia kät­kö­jä tam­men ter­hois­ta, osa niis­tä jää käyt­tä­mät­tä. Sa­moin te­kee päh­ki­nä­hak­ki, joka on va­kiin­nut­ta­nut ase­man­sa la­pu­a­lai­se­na pe­si­mä­lin­tu­na.

Pel­to­pyy on to­del­li­nen paik­ka­lin­tu. Par­ves­sa saat­taa ol­la yli kol­me­kym­men­tä lin­tua. Ne kai­vau­tu­vat lu­men al­le, jopa useik­si päi­vik­si, ja syö­vät siel­lä vih­rei­tä kas­vin osia. Ruo­kin­nal­le ne tu­le­vat vas­ta vuo­den­vaih­teen jäl­keen, kun lu­mi­pei­te al­kaa ol­la lii­an työ­läs kai­vau­tua läpi tai lu­men pin­nan ol­les­sa jäi­nen.

Usea ruo­ka­pis­te vä­hen­tää nu­ja­koin­tia

Hyvä ruo­kin­ta­paik­ka on siis­ti ja sään­nöl­li­ses­ti hoi­det­tu. Näin toi­mien es­te­tään jyr­si­jät ja pik­ku­lin­tu­jen sai­ras­tu­mi­set. Se ot­taa huo­mi­oon kai­ken­lai­set ruo­kai­li­jat. Läs­kiä ja ta­li­pal­lo­ja ti­ai­sil­le ja ti­koil­le, kau­raa fa­saa­neil­le, pel­to­pyil­le, var­pu­sil­le ja kel­ta­sir­kuil­le. Hy­väl­lä ruo­kin­ta­pai­kal­la on usei­ta ruo­ka­pis­tei­tä, se vä­hen­tää kil­pai­lua ja tur­haa nu­ja­koin­tia. Eri­tyi­ses­ti ko­vil­la pak­ka­sil­la tur­haa ener­gi­an­ku­lu­tus­ta on syy­tä vält­tää.

Pön­töt pe­las­ta­vat

Pit­kiä pak­ka­söi­tä aja­tel­len puu­tar­han ja met­sien pön­tö­tys on mer­kit­tä­vää. Ko­vil­la pak­ka­sil­la nii­den suo­jal­la saat­taa ol­la pik­ku­lin­tu­jen sel­viy­ty­mi­sel­le rat­kai­se­va mer­ki­tys. Pönt­tö­jen val­mis­tus on help­poa ja ren­tout­ta­vaa puu­has­te­lua. Eh­kä­pä se oli­si hyvä jou­lu­lah­ja­vink­ki ys­tä­väl­le, jol­la on jo kaik­ki tar­peel­li­nen en­nes­tään. Hy­vää miel­tä te­ki­jäl­le ja pik­ku asuk­kail­le.

Teks­ti ja ku­vat:

Ben­jam Pön­ti­nen

Kir­joit­ta­ja on la­pu­a­lai­nen luon­to­ku­vaa­ja ja luon­to­a­si­an­tun­ti­ja