Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Lupiinin hävittäminen juurineen on varsin työlästä puuhaa, ja hikistäkin helteellä. Ely-keskuksen harjoittelijat Salla Pitkänen (edessä vas.), Lari Haapaniemi sekä Anna Lähde huhkimassa.
Leena Hjelt
leena.hjelt@lapuansanomat.fi
– Onhan lupiinissa kauniit kukat, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta ei ole hyvä, että yksi kaunis kukka vie kaiken tilan muilta kauniilta kukilta, sanoo Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen harjoittelija Marianne Uusi-Illikainen, joka yhdessä Anna Lähteen, Salla Pitkäsen sekä Lari Haapaniemen kanssa pitää kesän aikana vieraslajien, lupiinin ja jättipalsamin, hävitystalkoita Kyrön- ja Lapuanjokivarren kunnissa.
– Ja mieluiten katselisin kotimaisia luonnonkukkia, Uusi-Illikainen jatkaa.
Vuorossa
lupiini
Kesätyöntekijöiden urakka on helteessä aikamoinen. Hellettä he epäilevät syyksi siihenkin, että viime torstaisiin talkoisiin Lapualla saapuu lopulta vain yksi talkoilija. Tällä kertaa keskitytään lupiinin hävittämiseen.
Nuoret silmäilevät tulevaa kohdettaan, meluvallia Laitisentien ja valtatie 19:n välissä. He kertovat käyneensä kesäkuun puolivälissä alueella niittämässä lupiinien kukkavarret pois. Nyt ollaan hyvissä ajoin takaisin: vain pieneen osaan kasveista on noussut siemeniä, mutta nekään eivät ole vielä valmiita lentämään uuteen kasvualustaansa.
– Täällä olisi ihan erinäköinen tilanne, jos emme olisi käyneet niittämässä, Salla Pitkänen kommentoi. Paikalla olisi kukkiva, siementävä lupiinipelto.
Jättipalsami ja
jättiputki ääripäät
Lupiinilla on vahva, oksaa muistuttava juuri, jonka irrottaminen ei käykään ihan käden käänteessä. Salla Pitkänen taistelee pitkään yhden kasvin kimpussa ja yrittää lapion päällä hyppien saada työvälinettään kasvin juurten alle. Lari Haapaniemi näyttää, miten paksu juuri irrottamastaan kasvista löytyy. Sitten hän tunkee sen jätesäkkiin – vieraskasvit pitää tuhota polttamalla.
Nuoret tpteavat, että jättipalsami on helpoin eliminoitava siinä mielessä, että sen juuret on helposti nypättävissä maasta irti. Mutta vaikka kasvi on yksivuotinen, on turha toivo, että siitä pääsisi kerralla eroon.
– Sen siemenet säilyvät maaperässä kaksi, kolme vuotta. Jos on tosi aktiivinen kitkijä, sen saattaa siinä ajassa saada pois, huomauttaa Uusi-Illikainen.
Toinen ääripää, se haastavin riesa on jättiputki kasvinesteensä vuoksi. Sen hävittäminen vaatii kunnon suojavarustuksen ja pilvisen sään. Lupiinin lailla kurtturuusulla on isot juuristot, jotka pitää kaivaa ylös.
Hävitty
sota?
Mutta käykö Elyn kesätyöväki sotaa, joka on käytännössä jo hävitty? Suomen tienpientareilla kasvaa lupiineja runsaasti, joet puolestaan ovat turhankin tehokkaita kuljettamaan jättipalsamia uusiin paikkoihin.
– Olisihan tämä ollut hyvä aloittaa jo aiemmin, Uusi-Illikainen myöntää, mutta lisää, ettei koskaan ole liian myöhäistä.
– Kaikki, mitä nyt tehdään, on plussaa ja kannattavaa, koska kaikki lisäelintila, mikä saadaan vieraslajeilta raivattua alkuperäisille lajeille, on tosi hyvä asia ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Pieniä voittoja tuottaa jo sekin, että nyppii kukkavarret pois. Yksi lupiini tuottaa siemeniä yli 300 kappaletta eli ainakin se määrä on sitten saatu lisääntymästä.
Jokainen voi liittyä
Nuoret biologianopiskelijat tähdentävät, että hävitystyössä parasta, toisin sanoen tuloksellisinta, olisi yhteisöllisyys, se, että naapurit ryhtyisivät porukalla taistoon vieraskasveja vastaan. Kasvit kuin eivät levitessään piittaa tonttien rajoista. Samoin jokien alajuoksuilla on aika turhaa tuhota jättipalsamia, jos sitä tulee jatkuvasti yläjuoksulta.
Työntekijät muistuttavat, että osassa paikkakuntia, myös Lapualla, on lavoja, jonne kotipihoillaan hävitysurakkaan ryhtyneet voivat käydä heittämässä hävittämänsä vieraskasvit. Ne ovat paikallaan Simpsiön Hiihtomajalla sekä Poutun koululla heinäkuun loppuun saakka.
– Niistä löytyvät myös ohjeet, miten näitä yleisimpiä vieraskasveja voi hävittää.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?