Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Leena Hjelt
@lapuansanomat.fi
Lapuan Sanomat esitti lapualaisille eduskuntavaaliehdokkaille seuraavat kysymykset. Jäljempänä heidän vastauksensa.
1. Suomen julkinen talous on kestämättömällä pohjalla ja muun muassa valtiovarainministeriö on esittänyt oman, julkisuudessa paljon kritiikkiä nostattaneen listansa leikkauksista ja veronkorotuksista. Miten mielestäsi valtiontaloutta pitää tasapainottaa – leikkaisitko ja jos niin mistä, mihin kohdistaisit veronkorotukset ja/tai -kevennykset?
2. Tasa-arvoinen tulonjako vai suuret tuloerot? Perustele.
3. Kantasi maahanmuuttoon.
4. Pitääkö sukupuolen moninaisuus ottaa nykyistä paremmin huomioon ja jos niin miten?
5. Ilmastonmuutos ja energiapolitiikka. Keinot, joilla Suomi saavuttaa ilmastotavoitteet (hiilineutraalius vuonna 2035) vai pitääkö meidän saavuttaa? Millä Suomi tuottaa energiaa?
6. Mainitse kaksi kehityskohdetta, jotka nostaisit tärkeimmiksi tällä alueella.
7. Miksi Lapualta pitäisi olla eduskunnassa oma ehdokas?
Tanja Norrena, sd.
1. Suomen hyvinvointi on kestämättömällä pohjalla. Esimerkiksi lasten, nuorten ja eläkeläisten mielenterveys ei kestä säästötoimia. Jos päädymme lyhytnäköisiin säästöihin, luomme ennenäkemättömän hyvinvointi- ja talouskriisin. Velkaantuminen on globaalien kriisien vuoksi kuitenkin totta. Taloutta pitää tasapainottaa hallitusti, muun muassa haittaveroilla ja suuria omaisuuksia verottamalla. Ei veroteta kuitenkaan hyvinvointia!
2. Tuloerot ovat kasvaneet ja se on yksi haaste hyvinvointivaltiolle. Ei ole oikein, että jotkut mässäilevät ja jotkut elävät köyhyydessä. Yhteiskunnan perustehtävä on pitää kaikista kansalaisistaan huolta. Yhteiskunnassa tarvitaan kuitenkin myös yrittäjiä ja innovaatioita. Taloudellisesta riskinotosta pitää myös palkita, mutta pelin pitää olla reilua ja onnistumisen mahdollisuus pitää taata kaikille.
3. Emme tule pärjäämään tulevaisuudessa ilman maahanmuuttoa. Työperäinen maahanmuutto on tärkeää muun muassa Lapualle ja sen palveluiden varmistamiselle. Lisäksi Ukrainan sota on osoittanut, että maailma muuttuu nopeasti. Emme voi tietää, kuka tarvitsee apua ja turvaa. Jos meidän asiamme ovat paremmin, on velvollisuutenamme auttaa.
4. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja ilmaista itseään. Sukupuolen kokeminen ei saa häiritä mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Maailma ei ole vielä valmis ymmärtämään erilaisuutta, esimerkiksi sukupuolen moninaisuutta. Asiasta on puhuttava rohkeasti ja puolustettava niitä, joiden ääni kuuluu vaimeammin. Kaupunki voisi asettua näkyvämmin ja rohkeammin puolustamaan tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Voisimme olla esimerkkinä muillekin Etelä-Pohjanmaan kunnille.
5. Jotta hyvinvointi, talouskasvu ja ylipäätään eläminen on mahdollista, täytyy meidän turvata kestävä tulevaisuus tuleville sukupolville. Suomi ja Lapua voivat olla etulinjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja energian säästämisessä. Uusiutuva energia on tärkeä tavoite. Päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuus on asenteiden kautta huomioitava läpäisevästi kaikessa päätöksenteossa. On tärkeää lisätä tietoisuutta ja energiataitoja myös kouluissa.
6. Hyvinvointialueen palvelut ja niihin liittyvä yhteistyö kaupunkien palveluiden kanssa on saatava saumattomaksi.
Panostaminen uusiutuvaan energiaan, innovatiivisiin energiantuotantomuotoihin sekä näihin liittyvään kehittämistoimintaan.
7. Lapualaiset ansaitsevat paikallisten vahvuuksien puolestapuhujan ja tomeran, aikaansaavan edustajan, joka ei pelkää ottaa esiin vaikeitakaan asioita.
Harri Seppälä, kok.
1. Alennetaan tuloveroa, rahaa ei ole lisää jaettavaksi. On löydettävä säästökohteita kaikilta
sektoreilta. Yksi keino on järkeistää hallintoon liityviä päällekkäistoimintoja.
Tärkeää on pitää kuitenkin huoli koulutuksesta, tutkimuksesta ja terveydenhuollosta.
Osa kulurakenteesta voidaan hoitaa lisäämällä yritysten tuottavuutta poistamalla
yrittämisen rajoittamista koskevia säännöksiä.
Ainut missä ei voida tässä ajassa säästää, on maanpuolustus.
2. Tuloerot ovat markkinataloudessa väistämättömiä. Niitä voidaan kaventaa parantamalla
työnteon edellytyksiä. Lisäksi veroteknisin keinoin pitää voida tarkastella pienituloisten
verotusta.
Yleisesti työnteon vastaanottamisen tulee olla aina kannattavaa.
3. Työperäinen maahanmuutto on yritysten ja Suomen kansantalouden kannalta
välttämätöntä. Suomen pakolaiskiintiöt tulee hoitaa kansainvälisten sopimusten
mukaisesti. Molemmissa tapauksissa suomenkielen opiskelu on aloitettava lähtömaassa.
4. Yhdenvertaisuus on osa ihmisarvoa. Sukupuolinen moninaisuus voidaan ratkaista täysi-
ikäisyyden myötä.
5. Pääsääntöisesti rannikoille rakennettavat tuulivoimapuistot liitettynä vetytalouteen ovat
yksi osa kokonaisuutta. Tämän lisäksi pienydinvoimalat yhdessä ydinvoimaloiden kanssa
mahdollistavat 2035 saavutettavan hiilineutraaliustavoitteen.
Maaseudulla ja haja- asutusalueella tulee ottaa käyttöön aurinko- ja biovoimalat sekä
kehitetään kotimaista uusiutuvaa materiaalia käyttäviä polttolaitoksia.
6. a) Yritysten toimintaedellytyksiä on parannettava ja löydettävä maanpuolustusteollisuuteen
keskittyvää yritystoimintaa. Tämän lisäksi panostetaan voimakkaasti kyseisen toimialan
tuotekehitykseen.
b)Rakennetaan sekä rautatie että yksityisautoilua varten silta Vaasasta Uumajaan.
7. Lapualainen kansanedustaja mahdollistaa yhteydenpidon Tuomiokirkolta isolle kirkolle.
Paikkakunnan oma edustaja kykenee hoitamaan ja huolehtimaan oman alueen
investointeihin ja hankkeisiin erilaisia kehitys-ja rahoitusmahdollisuuksia.
Lisäksi Suomi tarvitsee aitoa lapualaista maalaisjärkeä.
Marcus Toppari, ps
1. Suomi on niin korkean verotuksen maa, että veronkorotuksia erityisesti välttämättömiin kuluihin, kuten ruokaan, energiaan, sähköön ja liikkumiseen täytyy välttää viimeiseen asti. Pitemmällä aikavälillä myös tuloverotusta tulisi keventää erityisesti pieni- ja keskituloisilla. Vastapainoksi asettaisin veron eräiden yleishyödyllisiksi nimettyjen yhdistysten tuloille. Leikkauslista onkin tasapainottamisessa kenties se kaikkein tärkein elementti: leikkaisin mieluiten kehitysavusta, yleisradion rahoituksesta, puoluetuista, heikkotasoisesta maahanmuutosta ja turhasta hallinnosta, enkä sitoisi Suomea enää yhteenkään EU:n yhteisvelkaan.
2. Tuloerot ovat perusteltuja, jotta paremman elintason tavoittelu olisi ylipäätään kannattavaa ja mielekästä. Työnteon ja/tai yrittämisen pitää kannattaa aina ja ahkeruudesta pitää voida palkita.
3. Maahanmuutto on laaja ja monitahoinen ilmiö, jota ei mielekkäästi voi käsitellä mustavalkoisesti. Täytyy tehdä ero sille, mikä on Suomen talouden ja huoltosuhteen kannalta hyödyllistä maahanmuuttoa ja sille, mikä ei ole. Meillä on täällä Lapuallakin monia esimerkkejä ulkomaalaistaustaisten menestyvistä yrityksistä, joiden yrittäjille nostan suuresti hattua. Heidän kaltaiset Suomea rakentavat maahanmuuttajat ovat enemmän kuin tervetulleita tänne. Yksinkertaistettuna voisi todeta, että maahanmuuton täytyy olla Suomen yhteiskunnalle talousvaikutuksiltaan positiivista tai vähintään neutraalia. Maahanmuuttajan täytyy tulla työllään toimeen ja sopeutua suomalaiseen elämänmenoon.
4. Minä en keksi lainsäädännöllisesti mitään mielekkäitä käytännön sovellutuksia, joilla sukupuolen tai pikemminkin sukupuolikokemuksen moninaisuutta voitaisiin yhteiskunnassa huomioida paremmin. Jo nykyisellään tiukan binäärisessä jaossa ollaan menty tilanteeseen, jossa esimerkiksi sukupuolikiintiöt aiheuttavat tilanteita, joissa luottamustehtäviä joudutaan jakamaan sukupuolen eikä osaamisen tai edes halukkuuden perusteella.
5. Suomen tulee luopua hiilineutraalisuustavoitteestaan vuodelle 2035, koska 12 vuotta on liian lyhyt aika tällaiselle "vihreälle siirtymälle." Päästövähennystavoitteet vaikuttavat esimerkiksi polttoaineen hintojen kautta vähän kaikenlaisten tuotteiden hintoihin ja tekee maaseutuasumisesta entistä kallimpaa. Voisimme ihan hyvin edetä muun Euroopan kanssa samaa tahtia ja asettaa tavoitteen vuoteen 2050. 27 vuotta on paljon 12 vuotta realistisempi aikaväli siirtymälle.
Tulevaisuudessa häämöttää mahdollisesti vetytalous. Samoin perinteisiä ydinvoimaloita paljon pienemmät sarjavalmisteiset SMR-voimalat ovat tulevaisuutta, mutta Suomen lainsäädäntö ei näitä vielä tunne. Asia pitäisi ehdottomasti korjata ensi hallituskaudella. Odotellessamme uuden sukupolven energiaa, voimme mielestäni nojata energiantuotannossa kotimaiseen turpeeseen ja metsäenergiaan nykyistä suuremmissa määrin. Vesivoima on hyvä siellä, missä sen hyödyntäminen on mahdollista. Tuuli- ja aurinkovoima ovat hyviä tukevia energianlähteitä, mutta niiden heikkous piilee siinä, että niiden energiantuotanto on säästä riippuvaista. Ne eivät siis sovellu energiantuotannon vakaaksi selkärangaksi.
6. Asumis- ja liikkumiskustannusten nousu vaikuttaa erityisesti pienemmillä paikkakunnilla asuvien toimeentuloon, joten pidän näiden hillitsemistä myös pohjalaismaakuntien elinvoiman kannalta tärkeänä tavoitteena. Samoin tiestössä on parantamisen varaa ja aloituspaikkoja korkeakouluihin pitäisi lisätä erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.
7. Lapualainen kansanedustaja ymmärtää päätöksenteossa lapualaisen näkökulman ja osaa tarvittaessa edistää lapualaisten kannalta tärkeitä hankkeita. Kuka meitä puolustaa, jos emme me itse?
Irena Ulvinen, vihr.
1. Veronkiertoa tulisi hillitä ja harmaata taloutta suitsia, verotuksesta tulisi tehdä reilumpaa niin, että se kaventaisi tuloeroja. Ympäristölle haitallisia tukia pitää leikata.
2. Suuret tuloerot eivät kerro ihmisten lahjakkuudesta, ahkeruudesta tai työn tärkeydestä yhtään mitään. Palkka-avoimuus vähentää tuloeroja ja lisää tasa-arvoa.
Tasa-arvoiset olosuhteet takaavat nuoremmille sukupolville yhtäläisemmät mahdollisuudet edetä yhteiskunnassa. Näin myös osaaminen saadaan paremmin käyttöön.
3. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, Suomi tulisi tehdä houkuttelevaksi, että täällä myös haluttaisiin asua ja tänne kotiutua.
Suomessahan syntyvyys on tasaisesti laskenut, tämänhetkinen väestönkasvu on siis muuttovoiton ansiosta - ulkomailta muuttaa enemmän Suomeen kuin Suomesta pois.
4. Kyllä. Tasa-arvolaissa jo kuitenkin sanotaan, että syrjintää joka perustuu sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun tulisi ennaltaehkäistä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tämä ei kuitenkaan toteudu vielä, joten vahvempia keinoja tulisi ottaa mukaan.
Kolmas virallinen sukupuolikategoria olisi jo aika saada lakiin sukupuolivähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseksi, näin on jo esimerkiksi Saksassa, Maltalla ja Islannissa.
5. Kiertotaloutta tulisi edistää, tuotteiden valmistajille tulisi asettaa velvoitteita tehdä tuotteista pitkäikäisiä ja korjattavia, ei kertakäyttöisiä. Ja myös kierrätystä tulee yhä vain parantaa, kaikki materiaali pitää pystyä kierrättämään uudelleen.
Kierrätyksestä pitäisi tehdä tehokkaampaa ja saavutettavampaa myös sivukylille ja esimerkiksi metsänomistajille pitäisi antaa korvaus hiilivaraston kasvattamisesta.
Suomessa tulee lisätä investointeja kestäviin kotimaisiin energiaratkaisuihin sekä energiansäästöön. Energiaa pystytään tuottamaan maa- ja merituulivoimalla, aurinkovoimalla ja esimerkiksi pienydinreaktoreilla.
Pitääkö meidän saavuttaa? Ilman muuta. Tässä asiassa tulee olla edelläkävijä, joita muut katsovat ylöspäin ja ottavat mallia, ei perässähiihtäjä. Suomi on jo puhtaan teknologian edelläkävijöitä, esimerkiksi 2017 ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli jo lähes 41 miljardia euroa – kun esimerkiksi metsätalouden liikevaihto tuolloin oli noin 30 miljardia euroa ja vuodesta 2017 on liikevaihto vain kasvanut. Cleantech luo työpaikkoja ja tuo vientituloja.
6. Lähijunaliikennettä tulisi kehittää koko maassa, se olisi tärkeä asia myös Suupohjan radalle. Joukkoliikennettä tulisi kehittää, eikä se tarkoita nopeuksien lisäämistä yhteyksille jotka jo toimivat, vaan saavutettavuutta, enemmän yhteyksiä Lapualle ja myös esimerkiksi Kurikkaan.
Täällä tulisi myös vauhdittaa puhtaan teknologian hankkeita.
7. Kansanedustaja olisi hyvä olla Lapualta tai ylipäänsä muualta kuin esimerkiksi Seinäjoelta tai Vaasasta siksi, että olisi joku joka ymmärtää maaseudulla asumisen haasteet ja vahvuudet.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?