Mira Uu­si­hau­ta-Koi­vu

mira.uu­si­hau­ta-koi­vu@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Ylä­kou­lun op­pi­las­kun­nan hal­li­tuk­sen (okh) edus­ta­jat Jes­si­ca­ju­lia Paa­vo­la, Em­ma Kero, Sen­ni Hol­ma ja Elii­sa Kai­ta­lah­ti pi­tä­vät hy­vä­nä, et­tä la­pu­a­lais­ten kou­lu­lais­ten hy­vin­voin­tia tut­ki­taan kau­pun­gin omal­la­kin hy­vin­voin­ti­tut­ki­muk­sel­la. Se on teh­ty nyt muu­ta­man vuo­den ajan ja ai­na­kin nämä nuo­ret ovat mie­lel­lään sii­hen osal­lis­tu­neet.

Op­pi­las­kun­nan hal­li­tuk­sen oh­jaa­vi­na opet­ta­ji­na toi­mi­vat opet­ta­jat Jaa­na Tuu­ri ja Ma­ria Ran­ta­sa­lo to­te­a­vat, et­tä op­pi­las­kun­nan hal­li­tuk­ses­sa on edus­ta­jia mo­nel­ta luo­kal­ta ja luok­ka-as­teel­ta, kaik­ki­aan 17. La­pu­an ylä­kou­lu on iso ja op­pi­lai­ta pal­jon jo­ten edus­tet­ta­vaa okh:lla on run­saas­ti.

– Olem­me Ete­lä-Poh­jan­maan yk­si isoim­mis­ta ylä­kou­luis­ta. Mei­tä on yli 500 hen­keä sa­man ka­ton al­la. Nyt vii­me ai­koi­na on ol­lut vä­hän väl­jem­pää, kun osa 9. luok­ka­lai­sis­ta on ol­lut tet:ssä eli työ­e­lä­mään tu­tus­tu­mas­sa, Ran­ta­sa­lo ker­too kou­lun tä­män­het­ki­ses­tä ar­jes­ta.

Hy­vin­voin­ti­ky­se­lys­sä tut­ki­taan asi­oi­ta niin kou­lus­ta kuin ko­toa, va­paa-ajal­ta eli kaut­taal­taan mo­nel­ta elä­män osa-alu­eel­ta.

Jut­te­lim­me ky­se­lyyn­kin liit­ty­vis­tä asi­ois­ta nuor­ten kans­sa ja he ker­toi­vat myös miet­tei­tään muun mu­as­sa ko­ro­na-ajan vai­ku­tuk­sis­ta hei­dän elä­mään­sä.

Ka­ve­rit tär­kei­tä

Ka­ve­rit ovat nuo­ril­le tär­kei­tä. Eten­kin ylä­kou­lui­käi­sel­le ne voi­vat ol­la ”eli­neh­to”.

Sen­ni Hol­ma ker­too, et­tä hä­nel­lä on ka­ve­rei­ta.

– Pal­jon­kin.

Jes­si­ca­ju­lia Paa­vo­la ker­too, et­tä myös hä­nel­lä on usei­ta ka­ve­rei­ta. Elii­sa Kai­ta­lah­ti sä­es­tää mui­ta tyt­tö­jä.

– Kyl­lä ka­ve­rit ovat tosi tär­kei­tä.

Em­ma Ke­rol­la on ka­ve­rei­ta, mut­ta ti­lan­teet ei­vät ai­na ole niin yk­sin­ker­tai­sia.

– On ka­ve­rei­ta, mut­ta hei­dän kans­saan ole­mi­nen vaih­te­lee. Jos­kus jos joku ka­ve­ri on pois­sa, niin et­sin mui­ta ka­ve­rik­si, mut­ta jos­kus saat­taa tul­la tun­ne, et­tä kuu­luu­ko po­ruk­kaan. Vaik­ka ku­kaan ei sitä mi­ten­kään sa­no­kaan, et­ten kuu­lui­si, hän tar­ken­taa.

Kiu­saa­mi­nen ne­tis­sä

Kiu­saa­mi­ses­ta opet­ta­jat to­te­a­vat, et­tä sitä ei eh­kä iki­nä voi­da pois­taa ko­ko­naan kou­lu­maa­il­mas­ta ja ai­na on le­vot­to­mam­pia luok­kia, ver­rat­tu­na toi­siin luok­kiin.

– Ta­voit­tee­na on edis­tää sitä, et­tä on hyvä rau­hal­li­nen yh­teis­hen­ki luo­kas­sa, jol­loin op­pi­mi­nen­kin edis­tyy pa­rem­min, opet­ta­jat tuu­mi­vat.

Em­ma Ke­rol­la on ko­ke­mus­ta kiu­saa­mi­ses­ta. Hän on kui­ten­kin huo­man­nut, et­tä on kei­no­ja ja ta­po­ja, joi­den mu­kaan toi­mi­mal­la ti­lan­ne on pa­rem­pi.

– Olen it­se tul­lut myös eh­kä roh­ke­am­mak­si pu­hu­mi­ses­sa ja se aut­taa vai­keis­sa­kin ti­lan­teis­sa.

Ny­ky­ai­ka­na kiu­saa­mi­nen ta­pah­tuu yleen­sä ne­tis­sä, jo­ten pu­he­li­meen voi esi­mer­kik­si ki­lah­taa ikä­vä vies­ti tai kuva.

– Tämä tapa on hy­vin ylei­nen, nuo­ret to­te­a­vat.

– Joi­tain tuol­lai­sia ta­pauk­sia jos tu­lee eteen, niin voi tie­tys­ti es­tää hen­ki­lön pu­he­li­mes­sa, ty­töt vink­kaa­vat.

Kiu­saa­mi­sen es­tä­mi­sek­si on kou­lus­sa­kin teh­ty työ­tä ja pi­det­ty kam­pan­joi­ta ja edis­tet­ty mo­nia asi­oi­ta, joi­den toi­vo­taan vä­hen­tä­vän kiu­saa­mis­ta.

– Meil­lä on ol­lut yh­tei­siä tem­pauk­sia, jot­ka edis­tä­vä juu­ri sitä, et­tä ol­tai­siin avoi­mia eri­lai­suu­del­le ja kai­kel­le uu­del­le. Et­tä muis­tet­tai­siin ai­na se, et­tä jo­kai­nen on hie­kan eri­lai­nen, kuin it­se ja et­tä sil­ti voi­daan teh­dä vaik­ka kou­lus­sa yh­des­sä ryh­mä­töi­tä, Jes­si­ca­ju­lia to­te­aa.

Etä­kou­lu oli
vä­hän tyl­sää

Vuo­ro­vai­ku­tus ja kuul­luk­si tu­le­mi­nen on tär­ke­ää. Si­tä­kin ky­se­lys­sä tut­kit­tiin. Ylä­kou­lun okh:n ty­töt ovat sitä miel­tä, et­tä he ovat tul­leet kuul­luk­si ylä­kou­lu­ai­ka­naan.

– Kyl­lä opet­ta­jat kuun­te­le­vat ja suu­rim­mak­si osak­si ai­na­kin, he kaik­ki to­te­a­vat.

Ko­ro­na-ai­ka ei ole ol­lut help­po ke­nel­le­kään, ei­kä ai­na­kaan nuo­ril­le. Ko­ro­na es­tää mo­nen­lais­ta te­ke­mis­tä, mut­ta ti­lan­teel­le ei nyt juu­ri­kaan voi mi­tään. Kun ko­ro­na-ai­ka al­koi va­jaat pari vuot­ta sit­ten, men­tiin ylä­kou­lus­sa­kin etä­o­pis­ke­lun. Se ai­ka ei ol­lut nuo­ril­le help­poa, iso osa ei pi­tä­nyt sii­tä. Jo­kai­nen haas­ta­tel­luis­ta ty­töis­tä pi­tää enem­män sii­tä vaih­to­eh­dos­ta, et­tä kou­luun pää­see pai­kan pääl­le.

– Etä­o­pe­tus oli ai­ka tyl­sää. Joi­tain ta­pah­tu­mia ja esi­mer­kik­si ur­hei­lu­ki­so­ja ei ole voi­tu jär­jes­tää ko­ro­nan ta­kia. En myös­kään pidä mas­kin käy­tös­tä, mi­nul­le tu­lee pään­sär­kyä hel­pos­ti, Elii­sa Kai­ta­lah­ti to­te­aa.

Sen­ni Hol­ma sa­noo, et­tä hy­gie­nia on hy­väs­tä mut­ta sii­hen­kin voi kiin­nit­tää lii­kaa huo­mi­o­ta.

– Olen pes­syt kä­siä to­del­la pal­jon, eh­kä jopa lii­kaa­kin.

Etä­o­pe­tus ei ol­lut hä­nes­tä mi­ten­kään ki­vaa.

– Se tun­tui vä­hän ras­kaal­ta, mut­ta muu­ten ko­ro­na-ai­ka ei nyt niin kau­he­an pal­jon ole vai­kut­ta­nut.

Jes­si­ca­ju­lia taas har­mit­te­lee, et­tei ole voi­nut käy­dä ta­val­li­seen ta­paan har­ras­tuk­sis­sa. Ko­ro­na on tuo­nut mas­kien käyt­töä ja muut toi­met ja tar­kem­mat jär­jes­te­lyt kou­lus­sa.

– Enem­män olen ol­lut va­paa-ajal­la ko­to­na, kun ei pys­ty käy­dä mis­sään juu­ri­kaan, Jes­si­ca­ju­lia to­te­aa.

Em­ma Kero tun­nis­taa, et­tä ah­dis­tus on li­sään­ty­nyt kaik­kien uu­tis­ten ja muun in­for­maa­ti­on ta­kia ko­ro­na-ai­ka­na.

– Har­ras­tuk­se­ni ovat kui­ten­kin py­sy­neet ai­ka nor­maa­lei­na ja us­kal­lan liik­kua siel­lä tääl­lä, Kero jut­te­lee.