Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Sammalpesän olohuoneessa riittää touhua niin äideille kuin heidän lapsillekin. Joulukuusta koristelemassa Kati Kangasluoma ja Veikko-Verneri sekä Hanna Valonen ja Neela (vas.). Valosen sylissä Kangasluoman Tilda-Maria.
Leena Hjelt
– Kamalaa, kuulostaa kauhealta, parahtaa Kati Kangasluoma YLE:n hiljattaiseen uutiseen, jossa todettiin vanhempien puhuvan lapsilleen vähemmän kuin ennen, koska esimerkiksi sosiaalinen media nappaa yhä suuremman palan heidän ajastaan ja huomiosta. Uutisessa lähteenä olivat ammattilaiset, joiden mukaan puheterapiaan tulee aikaisempaa enemmän puhumattomia lapsia.
Myös muut paikalla olevat pienten lasten vanhemmat, Satu Vesala, Anniina Alakarhu sekä Hanna Valonen, ovat samaa mieltä. He ovat saapuneet seurustelemaan Alanurmon päiväkodin yhteydessä olevaan Sammalpesän olohuoneeseen, joka on Lapuan kaupungin tarjoama avoimen varhaiskasvatuksen palvelu ja joka on nimenomaan lasten ja heidän vanhempiensa kokoontumispaikka. Lapset saavat leikkiä ja touhuta keskenään, juuri on alkamassa päiväruuan hetki, ja jokaisella on mukanaan omat herkut.
Kaikki neljä äitiä sanovat rajoittavansa lastensa television katselua, samoin tablettien ja puhelinten käyttöä. Päivittelyn ja ihmettelynkin aiheeksi nousee se, miten kiinnostavia laitteet ovatkaan jo ihan pienenkin lapsen mielestä ja kuinka niitä jo osataan käyttää. Veetin, 3,5, ja Siinan, 1,5, äiti Satu Vesala sanoo laittavansa laitteet ihan piiloon, silloin niiden perään ei hoksata huudella.
Samoin he kaikki kommentoivat tarkkailevansa – ja rajoittavansa – omaa laitteiden käyttöään. Ja tarvitseeko esimerkiksi olla tavoitettavissa koko ajan? Annina Alakarhu sanoo television olevan usein kiinni ja itse laittavansa puhelimen välillä pois tai äänettömälle, ettei kuule viestien tuloa. Alakarhun lapset ovat Elsa, 2,5 ja Eeva, 7 kk.
Kati Kangasluoma puolestaan haluaa lukea viestin heti, kun kuulee sellaisen tulevan.
– Vaikka tuskin siellä mitään niin tärkeää on, hän pohtii.
Selvästi tiukimman linjan on ottanut Satu Vesala, jonka kotona vanhempi saa katsoa televisiosta tietyt lastenohjelmat tiettyyn aikaan, mutta pääasiassa laitteet ovat kiinni ja osa piilossakin päivisin. Iltaisin ne avataan vasta lasten mentyä nukkumaan.
– Silloin kun ollaan lasten kanssa, ollaan lasten kanssa. Anniinakin oli laittanut minulle torstaina viestiä, mutta huomasin sen vasta eilen, Vesala nauraa ja käätyy Veetinsä puoleen. – Milloinkas meillä katsotaan televisiota?
– Yöllä, poika tietää.
Puhelimet, tabletit, tietokoneet, televisiot ovat ne, joista äidit keskustelevat keskenään, mutta joiden käyttöä kukin pohtii myös tykönään. Äitien puheista kuultaa syyllisyys laitteista puhuttaessa ja he myöntävätkin sen: tunne on se, että teki niin tai näin, aina väärinpäin. Huono omatunto vaivaa usein. Onko niin, että laitteiden käyttö kaikkinensa on jotenkin tuomittavaa tai huono asia? Äidit myöntävät löytyvän hyvääkin. Tarpeen tullen ne todellakin toimivat lastenvahteina. Kati Kangasluoma puolestaan toteaa, että pitkillä matkoilla vältytään itkupotkuraivareilta niiden ansiosta.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?