Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Perhekeskus Aallokkoa on rakennettu Seinäjoen asemanseudulle, vaikka hyvinvointialueen päätökset hankkeesta ovat puuttuneet. "Olemme olleet Aallokon suhteen puun ja kuoren välissä", kommentoi aluevaltuutettu Sami Keskinen.
Leena Hjelt
@lapuansanomat.fi
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi kahden äänestyksen jälkeen päivitetyn ja tarkennetun investointisuunnitelman vuosille 2023 – 26. Pakettiin sisältyvät nyt päivitettyinä Seinäjoen perhekeskus Aallokko ja Alavuden sote-keskus sekä uutena Seinäjoella sijaitsevan Kela-talon peruskorjaus.
Hyvinvointialueen valtuusto kävi viime viikon maanantain kokouksessaan pitkän ja osin periaatteellisen keskustelun investointisuunnitelmasta vuosille 2023 – 26. Keskustelua syntyi muun muassa siitä, millaisin perustein sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen kiinteistöjä hankitaan hyvinvointialueen omistukseen ja millä perusteilla ollaan vuokralla.
Asia nousi esiin, kun sekä Seinäjoen perhekeskus Aallokkoa että Alavuden sote-keskusta ollaan hankkimassa hyvinvointialueelle, niin sanotusti omaan taseeseen perustaen niitä varten oma kiinteistöosakeyhtiö.
Aluevaltuutettu Sami Keskinen (kok.) esitti, että Alavuden sote-keskusta ei hankita hyvinvointialueen omistukseen ja häntä kannatti lapualainen puoluetoveri Lasse Rajala. Esitys kuitenkin hävisi äänin 41 – 17 yhden ollessa poissa.
Toinen äänestys käytiin Seinäjoen Kela-talosta, jonka moni äänessä ollut valtuutettu koki tulleen yllättäin listoille. Anneli Jäätteenmäki (kesk.) esitti investoinnin poistamista suunnitelmasta ja sai tukea Helena Tuuri-Tammelalta (kesk.). Esitys kuitenkin hävisi täpärästi äänin 31 – 27, kun yksi oli poissa.
Investointisuunnitelma oli pakko nyt saada päätinkiin, jotta hyvinvointialue voi jatkaa valtion kanssa neuvotteluja saadakseen valtuudet nostaa lainaa investointiensa rahoittamiseen.
– Melkoista investointipykälää olemme hyväksymässä ja vähän pakon edessä ministeriön aikataulun vuoksi, mainitsi keskustan valtuustoryhmän puheenvuoron käyttänyt Aki Ylinen. Valtavaksi kokonaisuudeksi sitä puolestaan luonnehti Lasse Rajala, joka käytti kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron.
Aallokon kauppahinta on nyt 50,3 miljoonaa euroa, Alavuden sote-keskuksen kustannusarvio on 33 miljoonaa euroa, Kela-talon 1,78 miljoonaa. Lisäksi Y-taloon ja kantasairaalaan on saatava automaattinen sammutusjärjestelmä, jonka hinnan arviointi on koettu haastavaksi, mutta se on nyt kuitenkin määritetty kantasairaalassa tasolle 5,6 ja Y-talolla 2,9 miljoonaa euroa.
Seinäjoen Aallokosta aikaan saatua neuvottelutulosta kiitteli moni valtuutettu, vaikka mielipiteitä perhekeskuksen paikasta Seinäjoen asemanseudulla yhä pyöriteltiinkin. Seinäjoen kaupunki suostui alentamaan hyvinvointialueelle koituvaa kustannusta yhdeksällä miljoonalla eurolla. Käytännössä alueen kustannus ei kuitenkaan vähene tuon vertaa, koska aiempi summa oli 54,5 miljoonaa. Nyt sovittu 50,3 miljoonaa sisältää kaupungilta lunastettavat tontit. Lisäksi Aallokkoon on tehtävä lisätöitä 1,9 miljoonalla.
Hyvinvointijohtaja Tero Järvinen painotti, että Aallokko ja Alavus on vietävä maaliin. Ne ovat hankkeita, joista kaksi osapuolta on sopinut kolmannen eli hyvinvointialueen puolesta ja ne hankitaan nyt omaan taseeseen – mitään jatkumoa tästä (omaan taseeseen hankkimisesta) ne eivät aloita.
– Aallokko ja Alavus muistuttavat toisiaan, sillä molempiin liittyy kaupunkikehittämistä. Tästä koituvat kustannukset on nyt eliminoitu, kun Seinäjoki tuli hinnassa vastaan ja Alavus antaa tontit ilmaiseksi.
Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) muistutti, että molemmista tehdään varsinaiset päätökset myöhemmin, kun kauppakirjat ovat hyväksyttävinä.
Sami Keskinen piti poikkeuksellisena linjausta, että sekä Alavus että Aallokko rakennetaan omaan taseeseen. Muun muassa yhdenvertaisuuden vuoksi hän esitti Alavuden sote-keskuksen siirtämistä omistuskohteesta vuokrakohteeksi.
– Alavuden ero Aallokkoon on, että siihen on päästy ajoissa kiinni, koska rakentaminen ei ole vielä alkanut, ja sen saamme vielä linjattua. Aallokon suhteen olemme olleet puun ja kuoren välissä, kun sitä tehdään koko ajan.
Keskistä kannattanut Lasse Rajala kummasteli, miksi Alavus on siirretty omaan taseeseen, kun se vielä huhtikuussa oli Aallokon lailla vuokrakohteena.
– Mikä sitten on perustelu mennä muualla vuokralle, hän kyseli yhtenäisen linjauksen perään.
Lasse Hautalan mukaan Alavuden ratkaisun on katsottu olevan hyvinvointialueen kannalta edullisin.
– Muuten maksaisimme 20 vuoden päästä sitä uudelleen. Kuusiokuntien alueella Alavuden sote-keskuksesta muodostuu vahva palveluja tarjoava yksikkö.
Kela-talosta remontoidaan parhaillaan sekä Kelalle että hyvinvointialueelle yhteistä toimitilaa ja suunnitellaan asiakaslähtöistä palveluyhteistyötä. Myös Kela-talo on hyvinvointialueelle siirtyvä vuokrasopimus, jossa Seinäjoen kaupunki ja Kela ovat olleet sopimuksen laatijoina.
Hankkeen perustelut eivät vakuuttaneet Anneli Jäätteenmäkeä. Hän epäili myös, etteivät suunnitelmat ole ajan tasalla.
– Tämä ei tue tavoitettamme, että lisäämme digi-palveluja. Liioin sitä perustetta, että tämä tukisi tulevia työllisyyspalveluja, ei voi enää käyttää, koska alueelle ei synnykään yhtä vaan kolme eri työllisyysaluetta.
Hän myös kritisoi voimakkaasti valmistelua eritoten Aallokkoa ja Kela-taloa koskevissa asioissa ja oli jo aluehallituksessa jättänyt pöytäkirjan liitteeksi kannanoton asiasta.
– Näin isoissa ja taloudellisesti merkittävissä ja koko hyvinvointialueen palveluihin vaikuttavissa asioissa esittely olisi pitänyt tapahtua selkeästi, kaikki kohdat yksityiskohtaisesti esityslistassa perustellen, hän kirjoitti kannanotossaan, jonka toi esiin myös aluevaltuustossa.
– Meillä ei ollut aluehallituksessa Kela-talon aiesopimusta, investointi vain tulla tupsahti sinne (suunnitelmaan). Aallokko-asiassa kirjalliset esittelyt aikaansaadusta neuvottelutuloksesta Seinäjoen kaupungin kanssa olivat puutteelliset, Jäätteenmäki huomautti.
Hyvinvointialueen osavuosikatsaus syyskuun lopussa näyttää siltä, että alijäämää kertyy vuoden loppuun mennessä noin 40,4 miljoonaa. Talouspäällikkö Heli Hämeenniemen mukaan alijäämä pitää kattaa vuosien 2025 ja 26 aikana.
– Meillä on tässä melkoinen tekeminen, jos vielä ensi vuonnakin tehdään alijäämää, Hämeenniemi pohjusti katsausta.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?