Mira Uu­si­hau­ta-Koi­vu

mira.uu­si­hau­ta-koi­vu@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Kun ih­mi­nen saa di­ag­noo­sin va­ka­vas­ta sai­rau­des­ta, mie­li voi myl­ler­tää kai­ken se­ka­mels­kak­si. Lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la kuul­lut asi­at tun­tu­vat me­ne­vän ohi kor­vien ja ne ovat vie­lä kai­ken li­säk­si usein lää­ke­tie­teel­lis­tä ter­mis­töä, jos­ta ta­val­li­nen ih­mi­nen ei juu­ri mi­tään ym­mär­rä. Ko­to­na saat­taa tul­la pal­jon ky­sy­myk­siä mie­leen, kun en­sis­hok­ki jos­sain vai­hees­sa hel­pot­taa. La­pu­a­lai­nen Vä­li­läs­sä asu­va Tert­tu Kal­lio tie­tää tä­män kai­ken omas­ta ko­ke­muk­ses­taan vuo­sien ta­kaa. Hän tie­tää myös sen pit­kä­ai­kai­ses­ta va­paa­eh­tois­työs­tä usei­den sai­ras­tu­nei­den rin­nal­la. Hän on toi­mi­nut tu­ki­hen­ki­lö­nä syö­pään sai­ras­tu­neil­le vii­mei­set 25 vuot­ta.

Kal­lio tie­tää, et­tä tär­ke­ää apua tuos­sa ti­lan­tees­sa saat­taa pys­tyä, ja mitä to­den­nä­köi­sem­min pys­tyy­kin, an­ta­maan sa­man ko­ke­nut ver­tai­nen. Kal­lio on kuun­nel­lut vas­taa­vas­sa ti­lan­tees­sa ol­lei­ta ih­mi­siä ja hei­dän ta­ri­noi­taan Ete­lä-Poh­jan­maal­la ja ym­pä­ri Suo­mea.

Kal­li­ol­le luo­vu­te­taan prons­si­nen an­si­o­merk­ki 25 vuo­den mit­tai­ses­ta tu­ki­hen­ki­lö­työs­tä Sei­nä­jo­en Jär­jes­tö­ta­lol­la tors­tai­na. Hän on an­si­o­mer­kis­tä hy­vin otet­tu ja iloi­nen sii­tä, et­tä tu­ki­hen­ki­löi­den työ näh­dään mer­ki­tyk­sel­li­se­nä.

– Tu­ki­hen­ki­lö voi hy­väl­lä ta­val­la kan­na­tel­la tois­ta ih­mis­tä ja näh­dä mil­lä ta­val­la juu­ri sitä koh­dal­la ole­vaa ih­mis­tä voi­si aut­taa vai­ke­as­sa ti­lan­tees­sa. Se on­kin oleel­lis­ta täs­sä tu­ki­hen­ki­lön teh­tä­väs­sä, et­tä pys­tyy aut­taa, ei­kä it­se mene tun­tee­seen niin pal­jon mu­kaan, et­tä se es­tää to­del­li­sen aut­ta­mi­sen. Myös luot­ta­mus on yk­si tär­keim­mis­tä asi­ois­ta, kos­ka nämä asi­at ovat erit­täin hen­ki­lö­koh­tai­sia, Kal­lio ker­too.

Myös asen­teel­la voi tais­tel­la

Kal­li­on oma ko­ke­mus syö­väs­tä me­nee vuo­teen 1994, jol­loin hän sai tie­don va­ka­vas­ta ti­lan­tees­ta.

– Mi­nul­le ei ker­rot­tu it­sel­le kuin­ka paha ti­lan­ne oli, muta per­heel­le­ni kyl­lä se ker­rot­tiin. Mut­ta sit­ten ta­pah­tui jo­tain sel­lais­ta mel­ko ih­meel­lis­tä, et­tä lu­kuis­ten leik­kauk­sien ja syö­pä­hoi­to­jen jäl­keen täs­sä vaan edel­leen ol­laan.

Syö­pä on myös uu­si­nut mut­ta nyt hä­nel­lä on ti­lan­ne, et­tä hän voi hy­vin ja on voi­nut mo­nia vuo­sia aut­taa mui­ta ih­mi­siä sa­mas­sa ti­lan­tees­sa.

On­ko syö­pä tais­te­lu?

On­ko syö­pä tais­te­lu? Voi­ko sen voit­taa? Mikä mer­ki­tys on tah­don­voi­mal­la, asen­teel­la? Kal­lio us­koo, et­tä ti­lan­teet ovat joka ih­mi­sel­lä ja kai­kis­sa ta­pauk­sis­sa eri­lai­set. Tuu­ri­a­kin on pe­lis­sä, mut­ta hän on sitä miel­tä, et­tä ai­ka no­pe­as­ti on hyvä pääs­tä it­se­sää­lis­tä eroon ja al­kaa myös niin sa­no­tus­ti tais­te­le­maan.

– Al­kus­ho­kin jäl­keen yrit­täi­sin pääs­tä it­se­sää­lis­tä hie­man loi­tom­mas, kos­ka se jos joku vie ener­gi­aa. Sii­hen sitä ei kan­na­ta sii­nä ti­lan­tees­sa tuh­la­ta.

Myös kaik­ki hoi­dot kan­nat­taa käyt­tää.

– Ai­kui­nen ih­mi­nen kyl­lä ne kes­tää. Lap­sil­la on vai­ke­am­paa, kos­ka he ei­vät ym­mär­rä mik­si heil­le teh­dään sel­lais­ta.

Ei­vät­hän hoi­dot mi­tään help­poa ole ke­nel­le­kään, mut­ta Kal­lio ei jät­täi­si käyt­tä­mät­tä sitä mah­dol­li­suut­ta.

– Olen it­se sii­tä esi­merk­ki. Ni­me­no­maan ja konk­reet­ti­ses­ti elä­vä sel­lai­nen. Ei mi­nun pi­tä­nyt jää­dä eloon. Olen sii­nä mie­les­sä kan­nus­ta­va esi­merk­ki, et­tä kaik­ki kan­nat­taa ko­keil­la.

Kal­lio ker­too­kin esi­mer­kin erääs­tä hen­ki­lös­tä, joka ajat­te­li en­sin, et­tä ei ota hoi­to­ja. Nii­den rank­kuu­den ja tu­lok­sen epä­var­muu­den ta­kia.

– Hän pää­tyi kui­ten­kin ot­ta­maan hoi­to­ja ja on saa­nut ol­la vuo­sia niin sa­no­tul­la jat­ko­a­jal­la. Ajat­te­le, jos hän oli­si pää­ty­nyt toi­sin?

Ol­ka aut­taa

Syö­pään sai­ras­tu­neet saa­vat kuul­la asi­as­ta en­sin lää­kä­ril­tä, joi­den ai­ka on kor­til­la.

– Sai­raan­hoi­ta­jat eh­ti­vät pa­rem­min neu­vo­maan ja an­ta­maan vink­ke­jä ja sai­raa­las­ta saa ison ni­vas­kan pa­pe­rei­ta mu­kaan. Sii­nä ni­pus­sa voi­si ihan hy­vin ol­la tie­toa tu­ki­hen­ki­lö­mah­dol­li­suu­des­ta.

Kal­lio tie­tää, et­tä esi­mer­kik­si Sei­nä­jo­en kes­kus­sai­raa­lan Ol­ka -pis­teel­lä voi saa­da tie­toa. Ol­ka on koor­di­noi­tua jär­jes­tö- ja va­paa­eh­tois­toi­min­taa sai­raa­las­sa. Toi­nen var­tee­no­tet­ta­va taho on Poh­jan­maan Syö­päyh­dis­tys. Siel­tä voi tie­dus­tel­la tu­ki­hen­ki­lön mah­dol­li­suut­ta.

Kiin­nos­taa­ko tu­ki­hen­ki­lök­si ryh­ty­mi­nen?

Tu­ki­hen­ki­löi­tä ei tänä päi­vä­nä­kään ole tun­gok­seen as­ti, saa­tik­ka ai­kai­sem­min. Kal­li­ol­la on vie­lä yk­sit­täi­siä tu­et­ta­via, mut­ta hän ei enää vedä tois­tu­via kes­kus­te­lu­pii­re­jä. To­sin hän voi­si edel­leen läh­teä pro­jek­ti­luon­tei­siin ti­lai­suuk­siin lu­en­noi­maan ko­ke­mas­taan, sil­lä hän on kou­lut­tau­tu­nut myös ko­ke­mus­toi­mi­jak­si. Kal­lio toi­voo, et­tä tu­ki­hen­ki­lön va­paa­eh­tois­työs­tä kiin­nos­tu­neet ot­tai­si­vat roh­ke­as­ti asi­aa esil­le ja läh­ti­si­vät hom­maan mu­kaan. Poh­jan­maan Syö­päyh­dis­tys kou­lut­taa tu­ki­hen­ki­löi­tä.

– Kou­lut­ta­mi­sen kaut­ta löy­de­tään sel­lai­set hen­ki­löt te­ke­mään tätä tär­ke­ää pes­tiä, joi­den omi­nai­suu­det ja hen­ki­set voi­ma­va­rat ovat sel­lai­set, et­tä he pys­ty­vät tu­ke­maan oi­ke­al­la ta­val­la ras­kaan asi­an koh­taa­mia ih­mi­siä.