Viikko
Kuukausi
6kk
Facebookissa
? Viikon kysymys ?
Minna Vainionpää
Leena ja Kimmo Ilkan tilalla maataloutta on tehty jo 12 sukupolven ajan. Nyt yrityksen vetovastuuta ovat ottamassa nuoremmat, mutta kokemus ja osaaminen kulkevat edelleen mukana. Ilkan tilalla koetaan, että Lapuan vuoden yrittäjä -palkinto on tunnustus koko perheen pitkäjänteiselle työlle.
Maatilan arjessa ei juuri katsota kelloa. Eläimet on hoidettava, koneiden huollot ja peltotyöt on tehtävä ajallaan, ja välillä työpäivät venyvät pitkiksi. Sää tuo työhön vielä omat haasteensa.
Lapuan vuoden yrittäjäksi valittu Ilkan tila edustaa pitkää maatalousyrittäjyyden perinnettä. Tilan historia ulottuu 12 sukupolven taakse. Nykyisen toiminnan taustalla ovat Leena ja Kimmo Ilkka sekä heidän poikansa Jaakko ja Heikki. Myös perheen tytär Kaisa on tullut mukaan tilan toimintaan.
Palkinto tuntuu perheestä merkittävältä tunnustukselta.
Leena ja Kimmo Ilkka näkevät palkinnon viestinä siitä, että maatalous ymmärretään nykyisin yritystoiminnaksi.
– On hienoa huomata, että maatalous nähdään nykyään oikeasti yritystoimintana, Kimmo Ilkka toteaa.
Ilkan tilan historiaan kuuluu merkittävä ratkaisu vuodelta 2002. Tuolloin tehtiin sukupolvenvaihdos, jossa Kimmon kotitila ja Leenan kotitila Korpela yhdistettiin. Leena on kotoisin naapuritilalta, jonka rakennukset näkyvät edelleen Ilkan tilan pihapiiristä. Vuonna 2018 toiminta siirtyi osakeyhtiömuotoon.
Perheen pojat ovat kasvaneet maatilan töihin pienestä pitäen. Traktorin kyydissä kuljettiin jo lapsena ja myös isovanhemmat olivat vahvasti mukana tilan arjessa niin kauan kuin pystyivät.
Nuoremmalle sukupolvelle maataloudesta tuli lopulta ammatti. Jaakko on koulutukseltaan agronomi ja Heikki agrologi. Heikin liittyminen yritykseen vuonna 2024 oli jälleen yksi askel tilan sukupolvenvaihdoksessa. Samana vuonna Jaakko aloitti oman tilanpidon.
Jaakon ja Heikin tilat ja yritystoiminta liittyvät läheisesti toisiinsa. Korpelan tila toimii rinnakkain Ilkan tilan kanssa samassa pihapiirissä. Jaakolla on omia peltoja ja rakennuksia, mutta ei omaa konekantaa. Hän ostaa Ilkan tilalta muun muassa eläinten ruokintaan ja peltotöihin liittyviä palveluja. Näin koneet, työntekijät ja osaaminen palvelevat molempia kokonaisuuksia.
Maatilan työpäivä alkaa usein kuuden jälkeen, teuraiden hakupäivän neljältä. Tavallisesti työpäivään saa varata noin kymmenen tuntia, mutta kylvö- ja puintikaudella sekä muina kiireisinä sesonkeina tunteja voi kertyä jopa 16.
Työnjako on muotoutunut käytännön tarpeiden mukaan. Eläinten hoito on yksi keskeinen työ tilalla, mutta koneiden ääressä riittää työtä myös pelloilla ja huoltotöissä.
– Pääsääntöisesti me hoidamme eläimet ja meidän pitkäaikaiset työntekijämme tietävät omatoimisesti, milloin lähdetään levittämään lantaa, kyntämään tai tekemään korjaushommia. Kaikki kuitenkin tekevät tarpeen tulen kaikkia töitä, Kimmo kertoo.
Yritys tarvitsee oman väen lisäksi ulkopuolisia työntekijöitä. Perhe kiittelee henkilöstön osaamista ja joustavuutta. Työajat eivät aina noudata tavallista kahdeksasta neljään -rytmiä ja työntekijöiltä vaaditaan ymmärrystä maatalouden sesonkiluonteisuudesta.
Harjoittelijoista on saatu myös uusia työntekijöitä. Kesätyöntekijöiden ja opiskelijoiden kautta tilalle on löytynyt tekijöitä kiireisiin aikoihin.
– Hyviä työntekijöitä ei voi pitää itsestäänselvyytenä, Leena toteaa.
Perheen tytär Kaisa Ilkka on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Hänkin on pikkuhiljaa siirtynyt mukaan maatilan toimintaan ja suorittaa oppisopimuksella maatalouden erikoisammattitutkintoa. Kaisan mukanaolo tuo perheyritykseen uudenlaista näkökulmaa. Samalla se kertoo siitä, että maatilan kehittäminen kiinnostaa perheen kaikkia lapsia, vaikka heidän koulutus- ja työpolkunsa ovat olleet erilaisia.
Nuoremmat ovat tuoneet yritykseen myös tuoreinta koulutustietoa ja uusia näkökulmia. Vanhempi sukupolvi puolestaan tuntee tilan historian ja käytännön työn. Perheessä ajatellaan, että parhaat ratkaisut syntyvät keskustelemalla ja ottamalla eri sukupolvien näkemykset huomioon.
Maatalousyrittäjän arkeen kuuluu epävarmuutta. Tukipolitiikka, tuotantopanosten hinnat ja kustannusten vaihtelu vaikuttavat tilan talouteen. Esimerkiksi lannoitteiden hinnat voivat nousta nopeasti, mutta kustannusten muutokset eivät näy heti lihan tuottajahinnassa.
Tilalla seurataan tarkasti kustannuksia ja markkinoiden kehitystä. Yritystoiminnassa ei voi enää luottaa siihen, että joku ulkopuolinen tulee tarvittaessa pelastamaan tilanteen.
– Pitää seurata tilannetta ja miettiä, mitä voi tapahtua. Ei voi enää tuudittautua siihen, että tulee joku tuki ja joku pelastaa, Jaakko Ilkka pohtii.
Viime vuosien investoinneilla on kehitetty tilan toimintaa. Eläinpuolta on laajennettu vaiheittain, ensimmäinen laajennus tehtiin vuonna 2007, seuraava vuonna 2012 ja viimeisin vuonna 2017. Tänä kesänä valmistui uusi rehusiilo.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on panostaminen enenemissä määrin eläinten hyvinvointiin. Perhe näkee kuitenkin, että maatalouden rakenteen muuttuessa uusia mahdollisuuksia voi avautua niille tiloille, joilla on valmiudet jatkaa tuotantoa.
Ilkan tilalla halutaan pitää kiinni kotimaisesta ruoantuotannosta. Eläinten ruokinnassa hyödynnetään omilla pelloilla tuotettua vehnää, ohraa ja kauraa sekä omaa säilörehua. Ostettavaksi jäävät kivennäiset ja vitamiinit.
– Kuluttajan on hyvä tietää, mistä ruoka tulee ja millaisissa oloissa se tuotetaan. Meillä on vieraillut kaupan ja ravintola-alan väkeä tutustumassa naudanlihantuotantoon, Leena Ilkka kertoo.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?