Viikko
Kuukausi
6kk
Metsäkeskuksen nettisivuilta löytyy monenlaista tietoa. Tässä kartassa näytetään paikkoja, joissa viime talven Hannes-myrskyn aiheutti tuhojaan.
Myrskyt ja kovat tuulet ovat osuneet etupäässä läntisen Suomen metsiin 2020-luvulla.
Pahiten myrskyt ja kovat tuulet ovat kurittaneet Pohjanmaan maakuntien sekä Satakunnan yksityismetsiä viime vuosina.
Suomen metsäkeskukseen on tullut ilmoituksia yksityismetsissä myrskytuhojen vuoksi tehtävistä hakkuista noin 182 000 hehtaarilta tällä vuosikymmenellä.
Se on noin 1,4 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Viime vuosina myrskytuhohakkuita on ilmoitettu tehtäväksi yksityismetsissä keskimäärin noin 20 000 hehtaarilla vuosittain.
Myrskyt ovat kaataneet ja vaurioittaneet puita Suomen kunnista erityisesti Eurajoella. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella jopa neljänneksellä kunnan yksityismetsien pinta-alasta on ollut myrskytuhoja viime vuosina.
Toisena listassa on Kokkola, sitten Seinäjoki ja Kauhava. Lapua ei tule kovin kaukana näiden takana, sillä myrskytuhoja on tilastoitu tuoreeltaan 228 hehtaarilla.
Myrskytuhohakkuiden pinta-alan osuus yksityismetsien pinta-alasta on Lapualla 4,8 %. Tilastoa on koottu vuosilta 2020-2026.
Ilmastonmuutos lämpimine talvineen näkyy tuhoissa.
– Kun maa ei ole jäässä, puiden juuristo saa maaperästä vähemmän tukea ja juuripaakku kääntyy helpommin. Silloin voimakkaat tuulet voivat kaataa puita ja aiheuttaa tuhoja, kertoo varavalmiuspäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.
Puulajeista erityisesti pintajuurinen kuusi on herkkä tuulituhoille. Lahovikaisissa kuusikoissa riski myrskytuhoille kasvaa entisestään.
– Tuoreet maahan kaatuneet tai vaurioituneet puut tarjoavat lisääntymispaikkoja tuhohyönteisille, mikä voi johtaa puustotuhojen laajenemiseen. Sekametsä kestää yhden puulajin metsää paremmin erilaisia tuhoja ja on hyvä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kun metsässä on eri puulajeja, hajauttaa se tuhoriskiä, Hostikka sanoo.