Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Siitä, millaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Lapualla on, päättää ensi vuoden maaliskuusta lähtien Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuusto. Lapuan kaupunginvaltuustolle jäävät muun muassa sivistys ja kaavoitus.
Leena Hjelt
leena.hjelt@lapuansanomat.fi
Huomattavan suurista asioista päätetään, kun Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestetään sunnuntaina 23. päivänä tammikuuta 2022. Äänestäjät ratkaisevat, montako lapualaista istuu aluevaltuustossa päättämässä tulevista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta.
Vaaleissa valittava aluevaltuusto aloittaa maaliskuussa. Hyvinvointialueen palvelut käynnistyvät vuoden 2023 alusta.
Lapuan Sanomat selvitti lapualaisilta puolueryhmiltä, mistä näissä vaaleissa on kyse ja millaisin näkemyksin niihin ollaan lähdössä. Mutta ensinnäkin, mistä tulevissa aluevaaleissa päätetään?
– Aluevaalien tuloksen perusteella muodostetaan 59-jäseninen aluevaltuusto, joka tulee päättämään kaikista sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastuslaitoksen asioista. Vaali käydään koko maakunnan alueella ja se on yksi äänestysalue. Eli kaikki eteläpohjalaisten äänet lasketaan puolueittain yhteen ja sen jälkeen vertailulukujen perusteella 59 suurinta vertauslukua saanutta ehdokasta tulee valituksi. Mitään ei siis lasketa kuntakohtaisesti, vastaa kokoomuksen vaalipäällikkö Kai Pöntinen.
Kristillisdemokraattien Kari Laine arvostelee sitä, että moni asia on vielä auki. Hän pohtii sitäkin, kannattaisiko lapualaisten puolueiden tehdä yhteistyötä ja missä määrin niin, että aluevaltuustoon saataisiin mahdollisimman monta lapualaista.
– Nämä ovat vielä selvitettäviä asioita.
Pitkä lista palveluja
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Tero Järvisen mukaan tulevalle hyvinvointialueelle siirtyy huomattavan mittava osuus niistä palveluista, joita tähän asti olemme tottuneet saamaan kotikunnastamme tai lähikuntayhtymästämme. Järvinen on myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) puheenjohtaja.
– Näitä on pitkä lista: pelastustoimen palvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sairaalapalvelut, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat, aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden asumispalvelut, kotihoito ja kuntoutus. Kunnille jäävät hyvinvointi, päivähoito, opetus, liikunta ja kulttuuri, Järvinen kertoi viime viikolla verkossa toteutetussa kuntalaisinfossa.
Miksi äänestää?
– Nämä vaalit ovat tärkeämmät kuin kuntavaalit. Lapualla saatavilla olevien sote-palveluiden laajuus ja taso ratkaistaan jatkossa hyvinvointialueella eli maakunnallisesti. Kysymys on Lapuan kilpailukyvystä ja lapualaisten lähipalveluista, vastaavat keskustan vaalipäällikkö Esa Rintala ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja Juha-Pekka Näykki.
– Jos eivät pienemmät paikkakunnat äänestä, keskittyvät äänimäärät isojen kuntien ehdokkaille. Äänestäminen on erittäin suuressa roolissa, millaiseksi hyvinvointialue kehittyy. Lapualaisten tulisi äänestää lapualaista ehdokasta, kommentoi perussuomalaisten Riitta Kangasluoma.
– Kyseessä on yksi suurimmista uudistuksista meidän elinaikanamme. Jos joskus, niin nyt on tärkeää valita ehdokas, joka pystyy hallitsemaan kokonaisuuden,ja ymmärtää, mihin suuntaan suomalaista sosiaali-ja terveydenhuoltoa tulee kehittää, toteaa puolestaan Lapuan Sosialidemokraattien puheenjohtaja Kim Lindström.
Onko tärkeää äänestää lapualaista? Miksi?
– Ellei aluevaltuustossa ole lapualaisia, voimmeko luottaa siihen, että muut ottavat etumme huomioon riittävässä määrin? Äänestäjä on tietenkin vaaleissa kuningas ja päättää itse, millä kriteereillä äänestää, vastaavat Rintala ja Näykki.
– On tärkeää, että mahdollisimman moni lapualainen ehdokas tulee valituksi. Mitään sosiaali- ja terveysasioita ei ratkaista enää missään kunnassa vaan kaikki päättäminen tapahtuu aluevaltuustossa. Aina paras kun lapualainen päättää lapualaisten asioista, vastaa Pöntinen.
– Nyt emme äänestä Lapualle kuntapäättäjiä, vaan täytyy ymmärtää mistä äänestää. Tarvitaan ihmisiä, jotka ovat kykeneviä viemään uudistusta eteenpäin, sanoo Lindström.
– Mitä enemmän saamme lapualaisia läpi, sitä paremmin he pystyvät vaikuttamaan meidän palveluihimme, vastaa Kari Laine.
Montako ehdokasta Lapualta on mahdollista saada läpi?
– Asukaslukumme perusteella Lapualle kuuluisi yhteensä 4-5 paikkaa. Vaalimatematiikka tosin suosii suuria. Viisi paikkaa olisi hyvä saavutus, kaikille puolueille yhteensä. Huonoin mahdollinen tulos on nolla paikkaa, vastaavat Rintala ja Näykki.
– Kuntavaalien perusteella tehtyjen laskelmien mukaan Lapualta menisi kaksi ehdokasta läpi, mutta riippuen äänestysaktiivisuudesta voisi Lapua saada kahdesta neljään läpi, laskee Riitta Kangasluoma.
– Riippuu täysin siitä, miten lapualaiset äänestävät. Tämä on täysin lapualaisten omissa käsissä. Jos äänestetään muualta olevia ehdokkaita, se saattaa heikentää lapualaisten ehdokkainen läpimenomahdollisuuksia. Meille ”kuuluisi” asukasluvun mukaan kuusi paikkaa, jos kaikki eteläpohjalaiset äänestäisivät pelkästään kotikuntansa ehdokkaita. On tietysti mahdollista, ettemme saa yhtään valtuutettua, laskee Pöntinen.
Mitkä ovat valittujen luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet Lapuaa ajatellen? Seinäjoki sanelee, muut vikisevät?
– Kaikki mahdollisuudet tulee käyttää maksimaalisesti hyväksi. Etukäteen on turha surra ja voivotella. Etelä-Pohjanmaalla on monia kuntia, jotka ovat kanssamme samassa tilanteessa ja joiden intressit ovat suurin piirtein samat, toteavat Rintala ja Näykki.
– Uskomme vaikutusmahdollisuuksiin, kunhan vain kuntalaiset huolehtivat, että äänestävät pienempien kuntien edustajia. Lisäksi tähän vaikuttaa, millaisia henkilöitä äänestetään läpi, sanoo Kangasluoma.
– Kyllä pystymme vaikuttamaan yhteistyöllä muiden pienempien kuntien kanssa, uskoo Kari Laine.
– Kukaan ei saa yksin mitään aikaan. Täytyy pystyä vaikuttamaan omassa puolueessa ja saada ajatuksille tukea muistakin puolueista. Pohjanmaan Kokoomus on linjannut, että palveluja ei keskitetä vaan palvelut pitää saada omasta kunnasta. Edes Seinäjoki ei pysty yksin sanelemaan, sen asukasmäärä on reilu 1/3 maakunnan väkimäärästä, vastaa Pöntinen.
– Lapua on itseään suurempi. Ihmisiä, jotka uskaltavat puhua mielipiteensä julki ja perustella asiansa, kuunnellaan aina. Meillä on ihmisiä tälläkin hetkellä maakuntavaltuustossa ja sairaanhoitopiirissä tärkeillä paikoilla. Saamme äänemme kuuluviin, en epäile sitä, uskoo Kim Lindström.
Rahoitus hyvinvointialueille tulee valtiolta. Miten pärjätä todetun niukkuuden kanssa?
– Rahoituksen tarve kasvaa jatkuvasti, eikä nykyinen rahoitussuunnitelma kata tulevaisuuden tarpeita. Niukkuutta olisi toki järjestelmästä riippumatta. Vaikka Lapua olisi jatkossa itsenäinen toimija, meidän olisi vaikea raapia tarvittavat rahat kokoon väestön vanhentuessa ja mielenterveysongelmien pahentuessa, vastaavat Rintala ja Näykki.
– Aluevaltuutetut joutuvat tekemään isoja arvovalintapäätöksiä ja vaikeita päätöksiä tulee väistämättä, kun tietyssä budjetissa pitää pysyä, kommentoi Riitta Kangasluoma.
– Todella vaikea kysymys, aika näyttää. Yhteistyöllä pärjätään, pohtii Kari Laine.
– Hyvällä johtamisella ja tiettyjä toimintoja keskittämällä (esim. erikoistoimenpiteet sydänleikkaukset ym vaativat toimenpiteet) ja digitaalisaatiolla (yhtenäiset järjestelmät) voidaan päästä sihen, etteivät kustannukset kasva jatkossa, Lindström vastaa.
– Kustannushyötyjä pitää löytää uudenlaisista ja hyvistä toimintatavoista ja teknologiasta. Valtio on luvannut alueille tarvittaessa lisää rahaa ja sen täytyy siitä myös pitää huolta. Kokoomuksen sote-uudistus olisi tuonut kustannushyötyjä pitämällä kolmannen sektorin ja yksityiset palveluntuottajat mukana paremmin. Tärkeintä on palvelujen saanti. Mikäli seitsemän vuorokauden hoitotakuu ei toteudu, on annettava palveluseteli, Pöntinen vastaa.
On sanottu, että tulevien alueluottamushenkilöiden pitäisi pystyä katsomaan kokonaisuutta eli ajattelemaan koko maakunnan etua ja siten kyettävä tekemään vaikeita ratkaisuja/palvelujen alasajoja? Miten tämä on mahdollista – eikö jokainen kuitenkin aja oman kuntansa etua?
– Luottamushenkilöiden toiminnassa syntyy jonkinlainen kompromissi oman kunnan edunvalvonnan ja kokonaisuuden optimoinnin välillä. Kunnallispolitiikassakin otetaan huomioon oman kylän etu, eduskunnassa oman maakunnan etu, Euroopan unionissa oman maan etu. Pelin henki on sama kaikilla päätöksenteon tasoilla, vastavat Näykki ja Rintala.
– Varmasti jokainen ajaa oman kuntansa etua, mutta on koko alueen etu, että kaikki kunnat pidetään elinvoimaisina. Tämä on myös maakuntakeskuksen etu, tähdentää Kangasluoma.
– Tätä politiikka juuri on, yhteistyöllä eteenpäin, Laine korostaa.
– Jokainen aluevaltuutettu tulee jostakin kunnasta. Siksi kokoomus olisi halunnut säilyttää kuntapohjaisen järjestelmän. Mutta Suomen hallitus ajoi tämän mallin läpi ja sitä on nyt toteutettava. Vaikka malli on huono, yritetään saada siitä niin hyvä kuin mahdollista. Kokonaisuutta on katsottava lähipalvelut turvaten. Lapualainen aluevaltuutettu ajaa ilman muuta koko maakunnan etua, mutta aivan erityisesti lapualaisten etua. Mikäli palvelutarjontaa pitää heikentää, niitä tulee heikentää koko maakunnan alueelta, ei yksittäisiä toimipaikkoja sulkien, kommentoi Pöntinen.
– Päättäjän on ymmärrettävä, mitä edustaa eli tehtävä päätöksiä hyvinvointialueen näkökulmasta, ei kunnan toiminnoista, vastaa Lindström.
Kantanne alueverotukseen
– Asia on monimutkainen ja vaatii perusteellisen selvityksen. Alueellinen itsehallinto edellyttäisi periaatteessa verotusoikeutta. Alueellinen verotus vaatisi kuitenkin jonkinlaisen tasausjärjestelmän, joka tulisi nykyisen kuntien valtionosuusjärjestelmän oheen. Verotuskysymyksen ehtii ratkaista myöhemmin, vastaavat Rintala ja Näykki.
– Perussuomalaiset ei ole verotuksen noston kannalla. Kokonaisverotus tulisi pysyä vähintääkin samana, toteaa Kangasluoma.
– Aika näyttää, mikä olisi paras ratkaisu, uskoo Laine.
– Alue/maakuntavero tulee väistämättä eriarvoistamaan Suomen alueita. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen vero on 3 – 5 prosenttiyksikköä matalampi kuin kireämmän veron alueilla. Sen lisäksi kokonaisveroaste nousee pakostakin jo ennestään korkean verotuksen maassamme, uskoo Pöntinen.
Onko oletettavissa/toivottavissa edes, että lapualaiset saisivat ääniä muualta?
– Useimpien lapualaisten ehdokkaiden on vaikea saada muualta ääniä, mutta joidenkin kohdalla se on mahdollista. Useimmat ehdokkaat joutuvat nojautumaan oman paikkakunnan kannatukseen. Muiden kuntien ehdokkaiden kohdalla asetelma on aivan sama. Lapualaisten lähtötilanne ei ole muita huonompi, vastaavat keskustalaiset.
– Jonkin verran varmasti tulee ääniä kaikille muistakin kunnista, uskoo Kangasluoma.
– Onhan se täysin mahdollista. Se on äänestäjien käsissä, lisää Pöntinen.
Millaisia ihmisiä haluatte ehdokkaiksi?
– Hyviä ehdokkaita ovat sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuntijat että ns. yleispoliitikot. Kokemus ja maakunnalliset kontaktit ovat tärkeitä, kommentoivat Rintala ja Näykki.
– Lapuan etua ajavia, kuvaa Kangasluoma.
– Normaalilla maalaisjärjellä varustettuja, luonnehtii Laine.
– Tavallisia, fiksuja, kokoomuslaisia lapualaisia, toteaa Pöntinen..
– Sosiaali- ja terveysalaa tuntevia, ihmisiä, jotka ymmärtävät, mistä ovat päättämässä jos heidät valitaan, ihmisiä, jotka saavat suunsa auki ja pystyvät perustelemaan kantansa, kuvaa Lindström.
Nimetyt ehdokkaanne tässä vaiheessa
Keskustassa nimistä vasta keskustellaan. Kenenkään ehdokkuus ei ole varmaa. Oman kiinnostuksen lisäksi tarvitaan järjestöväen kannatus,
Perussuomalaisten ehdokkaita ovat Riitta Kangasluoma, Marcus Toppari, Antti-Jussi Kivistö ja Mikko Martikkala.
– Tieto tulee aikanaan, kommentoi Laine.
– Pohjanmaan Kokoomuksen piirikokous päättää 20.11.2021.
– Tulemme esiin heidän kanssaan myöhemmin, vastaa Lindström.
Tavoite ehdokasmääräksi
– Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri on asettanut Lapuan ehdokasmääräksi viisi.
– Perussuomalaisilla 4 – 5.
– kristillisdemokraateilla 3 – 5.
– Pohjanmaan Kokoomuksen piirikokous päättää 20.11.2021.
– Demareilla enemmän kuin yksi ja vähemmän kuin kymmenen.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?