Mira Uu­si­hau­ta-Koi­vu
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Hir­vi­jo­ki, vi­reä kylä ison tien mo­lem­min puo­lin. Maa­seu­tu­mai­se­maa sil­män kan­ta­mat­to­miin. Ky­läl­lä on ai­na­kin yk­si eri­koi­suus. Sen ole­mas­sa­o­los­ta ei eh­kä jo­kai­nen la­pu­a­lai­nen tai eh­kä hir­vi­jo­ki­nen­kaan tie­dä, eten­kään nuo­rem­pi pol­vi, ar­vi­oi­vat hir­vi­jo­ke­lai­set, isä ja poi­ka Jäät­teen­mä­ki, Sep­po ja Is­mo. Mikä siis on tämä Hir­vi­jo­en ky­län eri­koi­suus?

– Tal­vi­so­dan ai­kai­set pom­mi­kuo­pat, Is­mo Jäät­teen­mä­ki ker­too.

Läh­de­tään käy­mään näil­lä ky­sei­sil­lä pom­mi­kuo­pil­la. Mat­kaa sin­ne on Is­mon maa­ti­lal­ta vain noin run­sas ki­lo­met­ri. En­sin men­nään isoa tie­tä, sit­ten pa­lan mat­kaa pel­to­tie­tä ja lop­pu­mat­ka kä­vel­len pel­lon­pien­nar­ta. Lo­puk­si poi­ke­taan met­sään.

– Olem­me nyt An­ti­lan mail­la. Tän­ne on vie­lä jää­nyt met­sän sii­mek­seen pa­rit pom­mi­kuo­pat. It­se olen omil­ta pel­loil­ta­ni vii­mei­set­kin kuo­pat lait­ta­nut vil­je­lyn tiel­tä um­peen 90-lu­vul­la, Is­mo Jäät­teen­mä­ki ker­too.

Et­sit­tä­vä kuop­pa löy­tyy ja se on to­del­la iso. Kuo­pas­ta voi­si kui­ten­kin äk­ki­sel­tään aja­tel­la, et­tä se nyt on vain kuop­pa met­säs­sä. On­han met­säs­sä kuop­pia. So­ra­mont­tu­ja? Mut­ta tar­kem­min asi­aa mie­tit­tä­es­sä ovat­han nämä Hir­vi­jo­en kuo­pat eri­koi­sen nä­köi­siä. Jäät­teen­mä­et ha­lu­a­vat ker­toa asi­as­ta li­sää.

– Täs­sä ta­pauk­ses­sa, kun nämä kuo­pat ovat syn­ty­neet, on ol­lut ky­sees­sä tal­vi­so­dan ai­ka, jol­loin ve­nä­läi­set pom­mi­ko­neet ovat to­den­nä­köi­ses­ti et­si­neet Pat­ruu­na­teh­das­ta ja eh­kä Kau­ha­van il­ma­so­ta­kou­lua. Näin ai­ka­lai­set ker­to­vat ja on sii­tä asi­as­ta ol­lut mo­nen­lais­ta jut­tu­a­kin leh­dis­sä.

Leh­ti­ju­tut ker­to­vat, et­tä 29.1.1940 oli hy­vin su­mui­nen sää La­pu­an yl­lä.

– Ko­neet ei­vät eh­kä löy­tä­neet et­si­mään­sä ja pom­mit on pu­do­tet­tu sit­ten vä­hän sivu eli tän­ne Hir­vi­jo­el­le, Is­mo to­te­aa.

Sii­tä on to­dis­tee­na Jäät­teen­mä­en pi­has­sa näy­til­lä myös pom­min sir­pa­le, joi­ta len­si ym­pä­riin­sä. Ih­mi­set ot­ti­vat nii­tä muis­tok­si.

– Ve­nä­jän ter­vei­siä, Sep­po Jäät­teen­mä­ki­kin nau­rah­taa.

– Tuol­lai­sia siel­lä on ol­lut pal­jon. Tuo tuos­sa on oi­ke­as­ta pom­mis­ta pala. Se on to­del­la pai­na­va rau­ta­kap­pa­le. On­nek­si ih­mi­sil­le ei käy­nyt mi­tään, kun pom­mit ne pu­do­tet­tiin, Jäät­teen­mä­ki to­te­aa nos­ta­es­saan pom­min sir­pa­let­ta.

– Ei nuo­rem­pi pol­vi täs­tä ta­pah­tu­mas­ta var­maan niin tie­dä, Sep­po Jäät­teen­mä­ki ar­ve­lee.

Toki nyt ajat ovat taas vä­hän eri­lai­set, his­to­ri­an ta­pah­tu­mat saat­ta­vat nous­ta uu­den kiin­nos­tuk­sen koh­teek­si, kun maa­il­mas­sa on myl­ler­rys­tä ja ai­van lä­hi­a­lu­eil­la vie­lä­pä.

– Se voi ol­la, et­tä ih­mi­set miet­ti­vät enem­män tätä mei­dän omaa­kin his­to­ri­aa nyt Uk­rai­nan so­dan myö­tä, mie­het miet­ti­vät.

His­to­ri­an ha­vi­nas­ta tä­hän päi­vään. Hir­vi­jo­en kylä si­jait­see so­pi­vas­ti Si­ni­sen tien mo­lem­min puo­lin. Eteen­päin men­nes­sä tu­lee Kau­ha­jär­ven ris­teys ja sii­tä vie­lä eteen­päin pääs­tään Ala­jär­vel­le. Min­ne­kään päin ei ole ko­vin mah­dot­to­man pit­kä mat­ka. Mie­het pi­tä­vät­kin ky­län si­jain­tia yh­te­nä par­haim­mis­ta ve­to­voi­ma­te­ki­jöis­tä.

– Kyl­lä­hän se on iso plus­sa ky­län elä­vyy­del­le ja tu­le­vai­suu­del­le mis­sä se si­jait­see ja eten­kin min­kä­lai­set tiet sin­ne joh­dat­ta­vat, Is­mo to­te­aa ja huo­maut­taa, et­tä ties­töä pi­tää myös yl­lä­pi­tää jat­kos­sa.

Väy­lät liik­ku­mi­sel­le ovat ky­läl­le tär­kei­tä, mut­ta niin ovat myös tie­to­lii­ken­ne­väy­lät.

– Va­lo­kui­tu tän­ne oli­si hyvä saa­da. Sen avul­la hoi­de­taan tu­le­vai­suu­des­sa pal­jon asi­oi­ta, jo­ten se on jat­kos­sa ihan yh­tä tär­keä kuin tie­verk­ko.

Hir­vi­jo­el­la on asuk­kai­ta täl­lä het­kel­lä Jäät­teen­mä­en Is­mon las­kun mu­kaan 250. Par­haim­mil­laan ol­lut ne­li­sen­sa­taa.

– Mut­ta on tän­ne lap­si­per­hei­tä­kin muut­ta­nut vii­me vuo­si­na, hän huo­maut­taa.

Ky­läl­lä on yk­si­tois­ta ko­tie­läin­ti­laa ja vil­je­lys­ti­lat sii­hen pääl­le.

– Ti­lo­jen koko on vä­hen­ty­nyt mut­ta ti­la­ko­ko kas­va­nut, niin­kuin mo­nes­sa muus­sa­kin ky­läs­sä.