JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Hakuohjeet

Hae sivustolta-kenttään voi syöttää vapaasti hakusanoja.
Vapaassa tekstihaussa toimivat hakusanojen välissä seuraavat operaattorit (kirjoita operaattori aina ISOILLA kirjaimilla):

AND = kaikki sanat pitää esiintyä tekstissä
OR = joku sanoista pitää esiintyä tekstissä (jos hakusanojen välissä ei ole mitään operaattoria on oletusoperaattori OR)
NOT = Ensimmäinen sana esiintyy mutta jälkimmäiset eivät saa esiintyä tekstissä
? = kirjaimen tilalla merkitsee mitä tahansa merkkiä, esim. n?ki löytää noki, näki jne.
* = sanan lopussa merkitsee useampaa merkkiä, esim. auto* löytää sanat automaatti, autorata jne.
” = virkkeen tai sanaparin alussa ja lopussa hakee tarkalleen kirjoitetussa muodossa, esimerkiksi ”Matti Meikäläinen”

Haun tuloksena saat ruudulle osumien määrän sekä otsikkolistan jutuista, joissa hakusanat esiintyvät.
Napsauttamalla otsikkoa juttu ladataan sivulle. Mikäli hakutulos sisältää runsaasti juttuja, kannattaa tarkentaa hakumäärittelyä, jotta tulos saadaan suppeammaksi.
Avattuasi haluamasi jutun, pääset takaisin hakuun napsauttamalla selaimen Siirry sivu taaksepäin -painiketta.

Viikko

Kuukausi

6kk

? Viikon kysymys ?

Uutiset
27.10.2022 9.20

Tiedätkö Hirvijoen pommikuopat?

Mira Uu­si­hau­ta-Koi­vu
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Hir­vi­jo­ki, vi­reä kylä ison tien mo­lem­min puo­lin. Maa­seu­tu­mai­se­maa sil­män kan­ta­mat­to­miin. Ky­läl­lä on ai­na­kin yk­si eri­koi­suus. Sen ole­mas­sa­o­los­ta ei eh­kä jo­kai­nen la­pu­a­lai­nen tai eh­kä hir­vi­jo­ki­nen­kaan tie­dä, eten­kään nuo­rem­pi pol­vi, ar­vi­oi­vat hir­vi­jo­ke­lai­set, isä ja poi­ka Jäät­teen­mä­ki, Sep­po ja Is­mo. Mikä siis on tämä Hir­vi­jo­en ky­län eri­koi­suus?

– Tal­vi­so­dan ai­kai­set pom­mi­kuo­pat, Is­mo Jäät­teen­mä­ki ker­too.

Läh­de­tään käy­mään näil­lä ky­sei­sil­lä pom­mi­kuo­pil­la. Mat­kaa sin­ne on Is­mon maa­ti­lal­ta vain noin run­sas ki­lo­met­ri. En­sin men­nään isoa tie­tä, sit­ten pa­lan mat­kaa pel­to­tie­tä ja lop­pu­mat­ka kä­vel­len pel­lon­pien­nar­ta. Lo­puk­si poi­ke­taan met­sään.

– Olem­me nyt An­ti­lan mail­la. Tän­ne on vie­lä jää­nyt met­sän sii­mek­seen pa­rit pom­mi­kuo­pat. It­se olen omil­ta pel­loil­ta­ni vii­mei­set­kin kuo­pat lait­ta­nut vil­je­lyn tiel­tä um­peen 90-lu­vul­la, Is­mo Jäät­teen­mä­ki ker­too.

Et­sit­tä­vä kuop­pa löy­tyy ja se on to­del­la iso. Kuo­pas­ta voi­si kui­ten­kin äk­ki­sel­tään aja­tel­la, et­tä se nyt on vain kuop­pa met­säs­sä. On­han met­säs­sä kuop­pia. So­ra­mont­tu­ja? Mut­ta tar­kem­min asi­aa mie­tit­tä­es­sä ovat­han nämä Hir­vi­jo­en kuo­pat eri­koi­sen nä­köi­siä. Jäät­teen­mä­et ha­lu­a­vat ker­toa asi­as­ta li­sää.

– Täs­sä ta­pauk­ses­sa, kun nämä kuo­pat ovat syn­ty­neet, on ol­lut ky­sees­sä tal­vi­so­dan ai­ka, jol­loin ve­nä­läi­set pom­mi­ko­neet ovat to­den­nä­köi­ses­ti et­si­neet Pat­ruu­na­teh­das­ta ja eh­kä Kau­ha­van il­ma­so­ta­kou­lua. Näin ai­ka­lai­set ker­to­vat ja on sii­tä asi­as­ta ol­lut mo­nen­lais­ta jut­tu­a­kin leh­dis­sä.

Leh­ti­ju­tut ker­to­vat, et­tä 29.1.1940 oli hy­vin su­mui­nen sää La­pu­an yl­lä.

– Ko­neet ei­vät eh­kä löy­tä­neet et­si­mään­sä ja pom­mit on pu­do­tet­tu sit­ten vä­hän sivu eli tän­ne Hir­vi­jo­el­le, Is­mo to­te­aa.

Sii­tä on to­dis­tee­na Jäät­teen­mä­en pi­has­sa näy­til­lä myös pom­min sir­pa­le, joi­ta len­si ym­pä­riin­sä. Ih­mi­set ot­ti­vat nii­tä muis­tok­si.

– Ve­nä­jän ter­vei­siä, Sep­po Jäät­teen­mä­ki­kin nau­rah­taa.

– Tuol­lai­sia siel­lä on ol­lut pal­jon. Tuo tuos­sa on oi­ke­as­ta pom­mis­ta pala. Se on to­del­la pai­na­va rau­ta­kap­pa­le. On­nek­si ih­mi­sil­le ei käy­nyt mi­tään, kun pom­mit ne pu­do­tet­tiin, Jäät­teen­mä­ki to­te­aa nos­ta­es­saan pom­min sir­pa­let­ta.

– Ei nuo­rem­pi pol­vi täs­tä ta­pah­tu­mas­ta var­maan niin tie­dä, Sep­po Jäät­teen­mä­ki ar­ve­lee.

Toki nyt ajat ovat taas vä­hän eri­lai­set, his­to­ri­an ta­pah­tu­mat saat­ta­vat nous­ta uu­den kiin­nos­tuk­sen koh­teek­si, kun maa­il­mas­sa on myl­ler­rys­tä ja ai­van lä­hi­a­lu­eil­la vie­lä­pä.

– Se voi ol­la, et­tä ih­mi­set miet­ti­vät enem­män tätä mei­dän omaa­kin his­to­ri­aa nyt Uk­rai­nan so­dan myö­tä, mie­het miet­ti­vät.

His­to­ri­an ha­vi­nas­ta tä­hän päi­vään. Hir­vi­jo­en kylä si­jait­see so­pi­vas­ti Si­ni­sen tien mo­lem­min puo­lin. Eteen­päin men­nes­sä tu­lee Kau­ha­jär­ven ris­teys ja sii­tä vie­lä eteen­päin pääs­tään Ala­jär­vel­le. Min­ne­kään päin ei ole ko­vin mah­dot­to­man pit­kä mat­ka. Mie­het pi­tä­vät­kin ky­län si­jain­tia yh­te­nä par­haim­mis­ta ve­to­voi­ma­te­ki­jöis­tä.

– Kyl­lä­hän se on iso plus­sa ky­län elä­vyy­del­le ja tu­le­vai­suu­del­le mis­sä se si­jait­see ja eten­kin min­kä­lai­set tiet sin­ne joh­dat­ta­vat, Is­mo to­te­aa ja huo­maut­taa, et­tä ties­töä pi­tää myös yl­lä­pi­tää jat­kos­sa.

Väy­lät liik­ku­mi­sel­le ovat ky­läl­le tär­kei­tä, mut­ta niin ovat myös tie­to­lii­ken­ne­väy­lät.

– Va­lo­kui­tu tän­ne oli­si hyvä saa­da. Sen avul­la hoi­de­taan tu­le­vai­suu­des­sa pal­jon asi­oi­ta, jo­ten se on jat­kos­sa ihan yh­tä tär­keä kuin tie­verk­ko.

Hir­vi­jo­el­la on asuk­kai­ta täl­lä het­kel­lä Jäät­teen­mä­en Is­mon las­kun mu­kaan 250. Par­haim­mil­laan ol­lut ne­li­sen­sa­taa.

– Mut­ta on tän­ne lap­si­per­hei­tä­kin muut­ta­nut vii­me vuo­si­na, hän huo­maut­taa.

Ky­läl­lä on yk­si­tois­ta ko­tie­läin­ti­laa ja vil­je­lys­ti­lat sii­hen pääl­le.

– Ti­lo­jen koko on vä­hen­ty­nyt mut­ta ti­la­ko­ko kas­va­nut, niin­kuin mo­nes­sa muus­sa­kin ky­läs­sä.

? Viikon kysymys ?

? Viikon kysymys ?