Min­na Vai­ni­on­pää
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Vuo­si sit­ten He­le­na Kuu­sis­to päät­ti ryh­tyä to­teut­ta­maan pit­kään haa­veis­sa ol­lut­ta unel­man­sa omas­ta kirp­pu­to­ris­ta. Hän al­koi ot­taa sel­vää, mitä yrit­tä­jyy­teen tar­vi­taan. Lä­hi­pii­ri kan­nus­ti ja roh­kai­si, käy­tän­nön asi­ois­sa suu­re­na apu­na oli In­vest La­pua, jos­ta hä­net joh­da­tet­tiin oi­keil­le po­luil­le koh­ti yrit­tä­jyyt­tä.

Kuu­sis­to on kou­lu­tuk­sel­taan sai­raan­hoi­ta­ja. Hän on teh­nyt hoi­to­a­lan töi­tä Pir­kan­maal­ta La­pu­al­le muu­tet­tu­aan, 15 vuot­ta sit­ten, en­sin Kau­ha­van ter­veys­kes­kuk­ses­sa, sit­ten Sei­nä­jo­en kes­kus­sai­raa­las­sa. Kol­mi­vuo­ro­työ ja kak­si pien­tä las­ta, sai­vat Kuu­sis­ton poh­ti­maan vaih­to­eh­to­ja.

– Vuo­si sit­ten aloin miet­ti­mään, on­ko hoi­to­a­lal­la mi­nul­le vie­lä jo­tain an­net­ta­vaa, vai an­nan­ko it­sel­le­ni mah­dol­li­suu­den tart­tua jo­hon­kin muu­hun. Olen ah­ke­ra kirp­pu­to­reil­la kä­vi­jä ja sa­lai­nen haa­vee­ni on ol­lut pe­rus­taa kirp­pu­to­riy­ri­tys, jo­hon voi­sin yh­dis­tää kaik­ki sel­lai­set asi­at, joi­ta it­se asi­ak­kaa­na toi­von kirp­pu­to­reil­ta. Niin syn­tyi mi­nun Kirp­pis Muru, Kuu­sis­to ker­too.

Hä­nen mie­les­tään kirp­pik­sil­le on edel­leen mark­ki­noil­la ti­laus­ta, sil­lä kier­rät­tä­mi­nen on tä­män het­ken tren­di.

– Var­sin­kin las­ten­vaat­tei­den osal­ta kirp­pu­to­rit ovat hyö­dyl­li­siä paik­ko­ja kier­rät­tää. It­se olen os­ta­nut omil­le lap­sil­le lä­hes kaik­ki vaat­teet kirp­pu­to­reil­ta. Las­ten kas­va­es­sa vaat­teet jää­vät niin no­pe­as­ti pie­nik­si, et­tä kaik­ki ei­vät eh­di edes ku­lua. Kirp­pu­to­rit ovat toi­mi­va tapa myy­dä tar­peet­to­mia vaat­tei­ta ja ta­va­roi­ta edul­li­ses­ti ja toi­sil­le se on paik­ka teh­dä hy­viä löy­tö­jä omaan käyt­töön, Kuu­sis­to to­te­aa.

Muru kirp­pik­sel­lä on sata myyn­ti­paik­kaa. Kun oves­ta as­tuu si­sään, eteen avau­tuu sel­keä, siis­ti ja va­loi­sa tila.

– Mie­les­tä­ni sata paik­kaa on asi­ak­kai­den kan­nal­ta so­pi­van ko­koi­nen. Sen kier­tää so­pi­vas­sa ajas­sa. Taa­pe­roi­käi­sil­le on myös oma leik­ki­paik­ka ja la­si­vit­rii­niin koot­tu, se­son­gin mu­kaan vaih­tu­va, mi­ni­maa­il­ma tut­kit­ta­vak­si, et­tä ai­ka ku­luu, kun ai­kui­set kier­tä­vät kat­se­le­vas­sa kirp­pu­to­ri­pöy­tien tar­jon­taa. Mi­ni­maa­il­mas­sa on sa­tu­met­sä. Siel­tä voi et­siä kei­jun oven ja sin­ne tän­ne pii­lo­tet­tu­ja pie­niä, val­koi­sia pu­pu­ja, Kuu­sis­to sa­noo.

Hän on iloi­nen sii­tä, et­tä löy­si kirp­pu­to­ril­leen eri­no­mai­sen si­jain­ti­pai­kan Suu­ta­lan­tiel­tä, lä­hel­tä Liuh­ta­rin kou­lua.

– Van­hem­pi tyt­tä­re­ni, An­ni, on me­nos­sa Liuh­ta­rin kou­lus­sa toi­sel­la luo­kal­la ja syk­syl­lä me­nee kol­man­nel­le. Toi­nen ty­tär, Ee­vi aloit­taa sa­mas­sa kou­lus­sa eka­luok­ka­lai­se­na. Minä näen täs­tä Liuh­ta­rin kou­lun ja mel­kein sen, kun lap­set tu­le­vat kou­lus­ta. He tu­le­vat tä­hän kirp­pu­to­ril­le mi­nun luok­se­ni kou­lun jäl­keen. Ei tar­vit­se mu­reh­tia il­ta­päi­vä­hoi­toa. Se oli yk­si rat­kai­se­va te­ki­jä, mikä vai­kut­ti yri­tyk­se­ni si­jain­ti­paik­kaan, Kuu­sis­to to­te­aa.

Myös Kuu­sis­to­jen koti on lä­hel­lä, sa­moin iso­van­hem­mat.

– Kun kä­vin kol­mi­vuo­ro­töis­sä Sei­nä­jo­el­la, se oli ai­na pois mei­dän per­heen yh­tei­ses­tä ajas­ta, Kuu­sis­to sa­noo.

Hän odot­taa in­nol­la sitä, et­tä voi juur­tua nyt oman yri­tyk­sen­sä an­si­os­ta sy­vem­min paik­ka­kun­taan ja paik­ka­kun­ta­lai­siin.