La­pu­a­lais­syn­tyi­sen kan­sa­ne­dus­ta­ja, kirk­ko­her­ra Wil­hel­mi Mal­mi­vaa­ran (1854–1922, vuo­teen 1906 Malm­berg) kuo­le­mas­ta tuli 12.1. ku­lu­neek­si sata vuot­ta. Ajan­koh­taan suun­ni­tel­tu, mut­ta ko­ro­na­ra­joi­tus­ten vuok­si siir­ret­ty maa­kun­nal­l­li­nen muis­to­juh­la pi­de­tään La­pu­al­la Wan­has­sa Kar­hun­mä­es­sä vii­kon pääs­tä sun­nun­tai­na 15. tou­ko­kuu­ta. Juh­la­päi­vän to­teut­ta­vat He­rät­tä­jä-Yh­dis­tys, La­pu­an tuo­mi­o­kirk­ko­seu­ra­kun­ta ja Wan­ha Kar­hun­mä­ki.

Ju­ma­lan­pal­ve­lus ja seu­rat

Päi­vä al­kaa sa­na­ju­ma­lan­pal­ve­luk­sel­la, jos­sa saar­naa Mat­ti Mal­mi­vaa­ra. Ruo­kai­lun jäl­keen Wil­hel­mi Mal­mi­vaa­ras­ta esi­tel­möi pro­fes­so­ri Ilk­ka Huh­ta. Seu­rois­sa pu­hu­vat mm. yk­si Mal­mi­vaa­ran seu­raa­jis­ta eli La­pu­an kirk­ko­her­ra­na ai­em­min toi­mi­nut piis­pa Mat­ti Sa­lo­mä­ki, pas­to­ri Tee­mu Lei­no ja Mal­mi­vaa­ran jäl­ki­pol­viin kuu­lu­va va­paa toi­mit­ta­ja Han­nu Ran­ta. Päi­vän mu­sii­kis­ta vas­taa Kar­hun­mä­en seu­dun kuo­ro Pau­la Pääk­kö­sen joh­dol­la, ja Mal­mi­vaa­ran vir­ren esit­tää Mat­ti Ri­dan­pään ryh­mä.

Pap­pi, kan­sa­ne­dus­ta­ja, leh­ti­mies, vir­si­ru­noi­li­ja

Elä­mä­nu­ran­sa Mal­mi­vaa­ra teki pap­pi­na, pi­sim­pään La­pu­an seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ra­na 1900–1922. Sää­ty­val­ti­o­päi­vil­lä ja edus­kun­nas­sa hän oli en­sin Suo­ma­lai­sen puo­lu­een ja myö­hem­min Kan­sal­li­sen ko­koo­muk­sen edus­ta­ja­na. Vuon­na 1888 Mal­mi­vaa­ra pe­rus­ti Hen­gel­li­sen Kuu­kaus­leh­den, joka il­mes­tyy edel­leen Hen­ki-ni­mel­lä. Hän oli pe­rus­ta­mas­sa Kus­tan­nus-Osa­keyh­tiö He­rät­tä­jää 1892 ja He­rät­tä­jä-Yh­dis­tys­tä 1912.

Kus­tan­nu­so­sa­keyh­ti­ön vuo­si­ko­kouk­sen ym­pä­ril­le syn­tyi­vät he­rät­tä­jä­juh­lat, ja yh­dis­tyk­sen avul­la pe­rus­tet­tiin La­pu­an Kar­hun­mä­keen Suo­men en­sim­mäi­nen he­rän­näis­kan­sa­no­pis­to, jon­ka toi­min­ta jat­kuu STEP-kou­lu­tuk­sen La­pu­an kam­puk­sel­la. Van­hois­sa opis­ton ti­lois­sa toi­mii va­paa-ajan­kes­kus Wan­ha Kar­hun­mä­ki.

Mal­mi­vaa­ra oli myös vir­si­ru­noi­li­ja: ny­kyi­ses­sä vir­si­kir­jas­sa on kol­me Mal­mi­vaa­ran omaa sekä usei­ta hä­nen uu­dis­ta­mi­aan vir­siä. Ra­kas­te­tuin lie­nee Oi Her­ra, jos mä mat­ka­mies maan. Li­säk­si Mal­mi­vaa­ra uu­dis­ti koko Sii­o­nin vir­sien ko­ko­el­man 1893. Kir­joi­na hä­nen pu­hei­taan ja mui­ta kir­joi­tuk­si­aan on jul­kais­tu pel­käs­tään He­rät­tä­jä-Yh­dis­tyk­sen kus­tan­ta­ma­na yli 20 kir­jaa.