Viikko
Kuukausi
6kk
Yläkoulun pihassa näkyy, miten kävely ja polkupyörät vaihtuvat mopoautoihin, traktoreihin ja mönkijöihin. Se selittää osaltaan sitä, että nuorten liikkuminen vähenee, mikä näkyy erityisesti poikien heikentyneessä fyysisessä kunnossa. Kuvat Minna Vainionpää
Minna Vainionpää
Lapualaisten viidesluokkalaisten fyysinen toimintakyky on kehittynyt selvästi parempaan suuntaan. Syksyn 2025 Move!-mittausten mukaan heikkokuntoisten osuus viidesluokkalaisista laski 37,4 prosentista 28,2 prosenttiin, mikä on Lapuan kaikkien aikojen paras tulos. Tulos alittaa myös valtakunnallisen keskiarvon, joka oli 34,6 prosenttia.
Move!-mittaukset tehdään valtakunnallisesti 5.- ja 8.-luokkalaisille. Ne mittaavat muun muassa kestävyyttä, lihaskuntoa, liikkuvuutta ja motorisia taitoja.
Lapuan Liikkuva koulu- ja Move!-koordinaattori Tiina Isomäki pitää kehitystä erittäin merkittävänä.
– Lapualla on tehty pitkäjänteistä Liikkuva koulu -työtä jo vuosien ajan. Kouluissa kehitetään jatkuvasti välituntitoimintaa ja ulkoilualueita, puhelimen käyttöä on rajoitettu ja opetuksessa käytetään toiminnallisia menetelmiä aktivoimaan oppilaita myös oppitunneilla, Isomäki kertoo.
Hänen mukaansa myös harrastusmahdollisuuksilla ja urheiluseuroilla on suuri merkitys lasten liikkumisessa.
– Kaupungin aktiivisilla urheiluseuroilla on iso rooli lasten liikuttamisessa. Lisäksi koulupäivien jälkeen tarjolla on maksutonta Harrastamisen Suomen mallin kerhotoimintaa ja liikunnallisia kerhoja.
Viidesluokkalaiset onnistuivat erityisen hyvin 20 metrin viivajuoksussa, joka mittaa kestävyyttä, sekä ylävartalon kohotuksessa ja etunojapunnerruksessa, jotka mittaavat lihaskuntoa.
Samaan aikaan kahdeksasluokkalaisten tulokset herättävät huolta erityisesti poikien osalta. Lapualaisista kahdeksasluokkalaisista pojista jopa 60 prosenttia luokitellaan fyysiseltä toimintakyvyltään heikkokuntoisiksi. Tytöillä vastaava osuus oli 41,7 prosenttia.
Uusimman kuntomittauksen mukaan sen sijaan poikien fyysinen toimintakyky heikkenee Lapualla viidenneltä luokalta kahdeksannelle siirryttäessä huomattavasti enemmän kuin lähtötaso ennustaisi. Tilastollinen poikkeama sijoittaa Lapuan poikien kehityksen valtakunnallisesti heikoimpaan neljään prosenttiin.
– Pidän tulosta erittäin huolestuttavana niin jokaisen yksilön kuin koko yhteiskunnan kannalta, Isomäki sanoo.
Syitä poikien voimakkaaseen kunnon heikkenemiseen ei ole löydetty yksiselitteisesti.
– Tätä on pohdittu paljon, mutta on vaikea sanoa, mikä juuri lapualaisten poikien kohdalla aiheuttaa näin merkittävän pudotuksen yläkouluikään siirryttäessä.
Isomäen mukaan lisääntynyt ruutuaika näkyy suoraan lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä.
– Liikkumattomuus ja pitkään jatkuva paikallaan olo aiheuttavat tuki- ja liikuntaelimistön kireyksiä, lihasheikkoutta ja aineenvaihdunnan muutoksia. Samalla ruutujen äärellä vietetty aika on pois fyysisesti aktiivisesta ajasta.
Fyysisen kunnon heikkeneminen näkyy myös nuorten jaksamisessa ja kouluarjessa.
– Heikompi aerobinen kunto liittyy usein väsymykseen, alentuneeseen vireyteen ja tarkkaavaisuuden haasteisiin koulupäivän aikana. Myös vähäinen liikunta ja runsas paikallaanolo näkyvät mielialassa, unessa ja stressioireissa.
Alakoululaisten välitunneilla riittää liikettä. Lapuan viidesluokkalaisten fyysinen toimintakyky onkin kehittynyt viime vuosina selvästi parempaan suuntaan.
Isomäki korostaa kodeilla olevan suuri merkitys lasten liikkumistottumuksissa.
– Aikuiset toimivat mallina. Jos vanhemmat itse liikkuvat ja suhtautuvat liikuntaan myönteisesti, myös lasten todennäköisyys liikkua kasvaa selvästi.
Nuorille, joille liikunta tuntuu vaikealta, Isomäki lähettää kannustavan viestin.
– Ei tarvitse osata harjoitellakseen. Tärkeintä on löytää itselle sopiva tapa liikkua ja ilo tekemisestä. Liikkumisen ei tarvitse olla vakavaa.
Lapuan Liikkuva koulu- ja Move!-toiminnalle on haettu jatkorahoitusta ensi lukuvuodelle. Tavoitteena on laajentaa yläkoululla pilotoitua kouluPT-toimintaa myös alakouluihin ja tarjota vähän liikkuville lapsille käytännön liikuntaneuvontaa.
Lisäksi kouluissa kehitetään välituntitoimintaa, vertaisohjaajatoimintaa sekä oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kouluympäristöönsä osallistavan budjetoinnin kautta.