Roo­sa Tyn­jä­lä

Hel­mat hul­mu­si­vat ja tupa täyt­tyi toi­nen tois­taan vä­rik­kääm­mis­tä kan­sal­lis­pu­vuis­ta Rän­ki­mä­en ta­lo­mu­se­ol­la, kun siel­lä vie­tet­tiin Ete­lä-Poh­jan­maan mu­se­oi­den yh­teis­tä päi­vää. Sa­maan ai­kaan eri puo­lil­la maa­kun­taa use­at muut­kin mu­se­ot jär­jes­ti­vät oh­jel­maa vaa­li­mi­sen ar­voi­set -tee­man mu­kai­ses­ti.

Rän­ki­mä­en um­pi­pi­hal­la pääs­tiin ihai­le­maan ko­ko­nai­suu­des­saan yli kym­men­tä eri pe­rin­ne­a­sua, kun oh­jel­mas­sa oli kan­sal­lis­pu­ku­jen tuu­le­tus­ta. Päi­vän har­vi­nai­suuk­sik­si osoit­tau­tui­vat mui­nais­pu­vut, joi­ta ta­pah­tu­mas­sa näh­tiin pe­rä­ti kak­si.

– Mui­nais­pu­vut ovat ihan oma tai­teen la­jin­sa, sel­ven­tää La­pua-Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Jo­han­na Iko­la mui­nais­pu­ku­jen eri­tyi­syyt­tä.

Mui­nais­pu­vut vie­vät ajas­sa taak­se­päin vie­lä kan­sal­lis­pu­ku­ja­kin kau­em­mas, sil­lä ne ovat esi­his­to­ri­al­li­sen ajan lo­pun mu­kai­sia pu­ku­ja, jot­ka on laa­dit­tu hau­ta­löy­tö­jen pe­rus­teel­la.

Kan­sal­lis­pu­vut pää­si­vät tuu­let­tu­maan pe­rus­teel­li­ses­ti, kun um­pi­pi­hal­le ol­tiin ra­ken­net­tu pu­nai­sen ma­ton ta­paan pit­kä suo­ra rä­sy­mat­to­käy­tä­vä, jota pit­kin osal­lis­tu­jat pää­si­vät esit­te­le­mään pu­ku­jaan.

Vä­rien ja kan­kai­den eloon he­rää­mi­nen rä­sy­mat­to­jen hal­ki mu­se­on his­to­ri­al­li­ses­sa mai­se­mas­sa osoit­ti, kuin­ka vaa­li­mi­sen ar­vois­ta pe­rin­net­tä kan­sal­lis­pu­vut ovat­kaan.

Usein pu­vut kan­ta­vat mu­ka­naan eri­tyis­tä tun­ne­ar­voa: mo­net ker­toi­vat saa­neen­sa en­sim­mäi­sen pu­kun­sa su­kun­sa tär­keil­tä nais­hah­moil­ta, ku­ten iso­äi­dil­tään tai äi­dil­tään, jon­ka myö­tä pe­rin­ne on elä­nyt su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le.

Kan­sal­lis­pu­ku­har­ras­tuk­seen hu­rah­ta­nut Al­li Kal­la­nie­mi on yk­si heis­tä.

– Sain en­sim­mäi­sen kan­sal­lis­pu­ku­ni ylä­kou­lus­sa. Se oli mum­mo­ni äi­din van­ha Pe­rä­poh­jo­lan puku, hän ker­too.

Puku kul­ki Kal­la­nie­men mu­ka­na vuo­sien ajan, ja hän kai­voi sen ai­na esiin juh­la­ti­lai­suuk­siin. Vä­hi­tel­len aja­tus yh­des­tä pe­ri­tys­tä kan­sal­lis­pu­vus­ta vaih­tui use­am­pien pu­ku­jen val­mis­ta­mi­seen, kun­nos­tuk­seen ja nii­den his­to­ri­aan pe­reh­ty­mi­seen.

– Jo­kai­sen pu­vun his­to­ri­aan tu­lee pe­reh­tyä, jot­ta osaa pu­kea pu­vun oi­kein ja kun­ni­oit­taa nii­tä pe­rin­tei­tä, joi­ta juu­ri sii­hen pu­kuun liit­tyy, se­lit­tää Kal­la­nie­mi.

Mu­se­o­päi­vä hou­kut­te­li sekä ute­li­ai­ta vie­rai­li­joi­ta et­tä omis­tau­tu­nei­ta har­ras­ta­jia ihai­le­maan pu­ku­ja ja kuu­le­maan nii­den his­to­ri­as­ta. Asi­an­tun­ti­ja ja teks­tii­li­työn ai­nei­den opet­ta­ja Tui­ja Jup­po oli pai­kal­la ker­to­mas­sa jo­kai­sen pai­kal­la ole­van pu­vun his­to­ri­as­ta ja yk­si­tyis­koh­dis­ta.

Pa­ris­kun­ta So­fia ja Ant­ti Strang saa­pui­vat Sei­nä­jo­el­ta ul­koi­lut­ta­maan omia kan­sal­lis­pu­ku­jaan ja ihai­le­maan ta­lo­mu­se­on pi­ha­pii­riä. Kal­la­nie­men mu­kaan har­ras­tuk­ses­sa on­kin pa­ras­ta, et­tä se tuo sa­man­hen­ki­siä ih­mi­siä yh­teen eri puo­lil­ta maa­kun­taa ja vä­lil­lä kau­em­paa­kin.

– Olen saa­nut har­ras­tuk­se­ni myö­tä pal­jon uu­sia ys­tä­viä ym­pä­ri Suo­mea ja jopa ul­ko­mail­ta, hän iloit­see.

Pai­kal­le löy­si­vät myös la­pu­a­lais­syn­tyi­set ser­kuk­set Au­lik­ki ja Kir­si, jot­ka tu­li­vat tut­ta­van­sa hou­kut­te­le­mi­na seu­raa­maan päi­vän ta­pah­tu­mia.

– Tääl­lä ol­laan ko­vin ys­tä­väl­li­siä ih­mi­siä ja in­nos­tu­nei­ta pe­rin­teis­tä. On mah­ta­vaa, et­tä La­pu­al­ta löy­tyy täl­lais­ta toi­min­taa ja näin hie­not puit­teet, Au­lik­ki ku­vai­lee.

Ta­pah­tu­ma tar­jo­si mah­dol­li­suu­den vaa­lia suo­ma­lais­ta kult­tuu­ri­pe­rin­töä, ja­kaa tie­toa kan­sal­lis­pu­vuis­ta ja vaih­taa ko­ke­muk­sia mui­den alan har­ras­ta­jien kans­sa.