Viikko
Kuukausi
6kk
Marianne Lähde
Aivoverenkiertohäiriön sairastanut kirjoitti saaneensa apua tukiyhdistyksestä. Se toimii alueella potilaiden ja heidän omaistensa kanssa, jakaen tietoa, järjestäen tapaamisia ja virkistystoimintaa.
Miten käy näiden yhdistysten jatkossa, toipuva murehti. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista ollaan leikkaamassa reilut 80 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kolmasosaa nykyisestä avustustasosta.
Järjestöjen tekemä työ on pois hyvinvointialueiden kontolta. Jos alueet toimisivat kuten niiden pitäisi, huoli olisi pienempi.
Kaikki eivät apua jaksa edes lähteä hakemaan, jos kohta sitä saatavilla aina onkaan. Mielenterveyspuolella monia huolettavat käynneistä tehtävät kirjaukset vaikutuksineen. On järjestöjä, joista saa apua maksutta, luottamuksella, ilman lähetteitä eikä käynneistä tehdä kirjauksia. Asia ei ole pieni: mielenterveysongelmat ovat merkittävimpiä syitä sairauspoissaoloihin, eivätkä ne koske vain tiettyjä ikä- tai ammattiryhmää.
Maakunnassa yksi hyvää työtä tekevä on FinFami, mielenterveysomaisten järjestö, joka lähestyikin äsken toimituksia muistuttaen olemassaolostaan. Aiheena oli nuorten armeijaan lähtöön, joka voi olla iso elämänmuutos ja huolenaihe myös omaisille. Viesti oli, että apua saa, matalalla kynnyksellä.
Teimme tähän lehteemme juttua Lapuan sote-keskuksen lähiylilääkäri Marjo Ulvisen toiveesta siitä, mitä palveluita saa mistäkin, minne pitää soittaa ja mennä. Kansalaisilla on puutetta perustiedosta. Sanahelinää ja hienoja termejä emme kaipaa, vaan selviä kuvauksia palveluista, suoria puhelinumeroita ja riittäviä aukioloaikoja, kasvollisten kohtaamisten lisäksi. Itselleni on jäänyt mysteeriksi, miksi on luotu järjestelmä, jossa apua hakevan pitää ensin kyetä vakuuttamaan puhelimeen vastaava hoitaja siitä, että on oikealla asialla eikä soittele huvikseen. Tiedän tapauksia, että Lapualtakin on käännytetty kotiin apua hakeava. Tauti on pahentunut, jolloin on lähdetty tukka suorana Seinäjoen Y-talolle. Aika kova on vastuu näitä päätöksiä tekevällä hoitajalla?
Järjestöjen tehtävänä on kohdata ja tukea niitä ihmisiä, joita varten se on perustettu.
Kiistan ytimessä ovat järjestöjen avustamisen kriteerit. Ajattelisi, ettei ole ylivoimaista kammata toimijoista niitä, jotka ovat olemassa pääasiassa tarjotakseen hyväpalkkaisia poliittisia suojatyöpaikkoja vaikkapa eduskunnasta pudonneille. Tarkastelun pystyy varmasti tekemään myös siitä näkökulmasta, onko järjestöissä päällekkäisiä, samantyyppistä toimintaa tuottavia. Yhdistämällä saataisiin tehokkuutta ja laatua.
Järjestötyö on paitsi usein heikoimmassa asemassa olevien kohtaamista, myös tärkeä osa kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja kanava saada ihmisten ääniä kuuluville.
Säästöissä pitäisi pystyä katsomaan nokkaa pitemmälle. Hommassa ei ole järjen hiventä, jos ensimmäisenä vuonna jonkun miljoonan saa jäämään viivan alle, mutta jo seuraavana vuonna ihmetellään kustannusnousuja, kun tulee sairauksia ja muita vaikeuksia, joita olisi voinut matalan kynnyksen toiminnalla ennaltaehkäistä.