Jus­si Läh­de

Mik­ko Ala­ta­lon maa­il­man­kar­tal­la La­pu­al­la on eri­tyi­nen sija, sy­dä­men sija. Sei­ja Ala­ta­lo, omaa su­kua Mart­ti­la, on ko­toi­sin La­pu­al­ta, mis­sä hä­nen äi­tin­sä asuu edel­leen. Ala­ta­lon mai­ne koko La­pu­an vä­vy­poi­ka­na pi­tää siis ai­na­kin osit­tain paik­kan­sa.

Mikko Alatalon lapualainen puoliso on merkinnyt tiivistä liitoa myös kansallislaji pesäpallon kanssa. Kuvat: Jussi Lähde

Kii­min­gin Ala­ky­läs­sä lap­suu­ten­sa ja nuo­ruus­vuo­det viet­tä­neel­le Mik­ko Ala­ta­lol­le La­pua tuli al­ku­jaan tu­tuk­si ju­nan ik­ku­nas­ta, kun opis­ke­li­ja­vuo­det Tam­pe­reel­la al­koi­vat. Noi­hin vuo­siin liit­tyi myös sy­vän ys­tä­vyy­den al­ku Har­ri Rin­teen ja Jui­ce Les­ki­sen kans­sa. Il­man tuo­ta koh­taa­mis­ta sa­to­jen tu­han­sien suo­ma­lais­ten le­vy­hyl­lyt oli­si­vat tyh­jem­piä ja elä­män eri­lai­sis­sa mut­kis­sa oli­si vai­ke­am­pi löy­tää sa­no­ja omia tun­tei­taan ku­vaa­maan.

– Sen ajan La­pua oli nuo­ren opis­ke­li­jan mie­les­sä en­nen kaik­kea Jaak­ko Ilk­kaa ja nui­ja­so­taa, ta­lon­poi­kien nou­sua ku­nin­gas­ta ja vää­ryyt­tä vas­taan. Poh­ja­lai­nen oi­keus­ta­ju ja isän­maal­li­suus löi mie­leen vah­van lei­man. Myö­hem­pien ai­ko­jen liik­kees­sä tuo meni sit­ten ää­rim­mil­leen.

Ala­ta­lo mai­nit­see la­keuk­sia lei­maa­va­na omi­nai­suu­te­na myös vah­van yrit­tä­jä­hen­gen.

– Toi­vot­ta­vas­ti se jat­kuu, on­han poh­joi­sen ra­dan var­si koko Suo­men kan­san­tu­lon kan­nal­ta tär­keä alue.

Mik­ko Ala­ta­lo on nii­tä maa­lais­poi­kia, jois­ta maa­seu­tu ei ole kos­kaan läh­te­nyt, ei­kä mies ole asi­an­ti­laa myös­kään kos­kaan ko­et­ta­nut peit­tää.

– Siir­to­maa­suo­men lau­lut sai­vat pit­käl­ti al­kun­sa oman ko­ti­seu­tu­ni ko­ke­muk­sis­ta, mut­ta ne sa­mat asi­at on ko­ke­nut koko suo­ma­lai­nen maa­seu­tu. Teen edel­leen keik­ka­mat­ko­ja poh­jois­ta Suo­mea myö­den ja nuo lau­lut ovat elä­neet su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le ja kol­man­nel­le, Ala­ta­lo poh­tii.

Maa­seu­dun asia vei Ala­ta­lon ai­ka­naan myös po­li­tii­kan po­luil­le ja kuu­dek­si­tois­ta vuo­dek­si edus­kun­taan. Siel­tä hän jäi pois omas­ta tah­dos­taan ei­kä aset­tu­nut eh­dol­le vuo­den 2019 vaa­leis­sa. Sei­ja Ala­ta­lo on jat­ka­nut per­heen po­liit­tis­ta vai­kut­ta­mis­ta tam­pe­re­lai­se­na kun­ta­päät­tä­jä­nä.

– Kan­sa­ne­dus­ta­juus sai oi­ke­as­taan al­kun­sa kon­sert­ti­la­val­ta. Kun Yh­dys­val­lois­sa ar­tis­tit jär­jes­ti­vät Farm Aid -kon­sert­te­ja tu­ke­ak­seen oman maan­sa vil­je­li­jöi­den ase­maa, pää­tim­me teh­dä sa­moin. Elet­tiin 1990-lu­vun la­man ai­kaa. Tam­pe­reen Pirk­ka­hal­liin saa­pui 8000 hen­gen ylei­sö, Ala­ta­lo muis­te­lee.

Kon­ser­tin myö­tä pyyn­tö­jä läh­teä mu­kaan yh­teis­kun­nal­li­seen pää­tök­sen­te­koon al­koi tul­la en­tis­tä enem­män.

Viimeksi Mikko Alatalo esiintyi Lapualla toukokuussa Vanhan Paukun Kaffibaarissa, säestäjänä poikansa Kalle Alatalo.

La­pua on esil­lä Ala­ta­lon ja Rin­teen lau­lu­sa­noi­tuk­sis­sa use­am­paan ker­taan, pait­si la­keuk­sien nai­sia tar­koin ku­vai­le­vas­sa teks­tis­sä Tyt­tö poh­jan­maan myös suo­ma­lais­ta elä­män­ta­paa poh­ti­vas­sa ral­lis­sa Leuh­kat eväät.

- Ei­kä me ker­ro­ta mis­tä mä oom­ma tul­lu, kun ei ar­vaa heti käyä leuh­ki­maan.

Mut’ meil’ on vah­vas­ti pa­pua, sen tie­tää jopa La­pua, nämä ri­vit moni la­pu­a­lai­nen muis­taa hy­vin.

Vaik­ka Leuh­kat eväät on huu­mo­rin ja uhon ryy­dit­tä­mä ral­li, joka oli eh­dol­la Suo­men Eu­ro­vii­su­e­dus­ta­jak­si vuon­na 1981, on sa­noi­tuk­ses­sa va­ka­va ky­sy­mys.

- Et­tä saa­ko sitä Poh­jan pe­ru­koil­la asua ko­to­nan­sa? Niin sii­nä ky­sy­tään ja sitä ky­syy moni nuo­ri tä­nään­kin Suo­men maa­seu­dul­la ja ky­lil­lä. Työl­lis­tä­viä yrit­tä­jiä pi­tää tu­kea, muu­toin nuor­ten me­no­ve­det va­lu­vat huk­kaan.

Vuo­teen 1995 mah­tuu myös yk­si Ala­ta­lon elä­män suu­ris­ta suun­nan­muu­tok­sis­ta.

- Tuo­mi­o­kir­kon käy­tä­vää kä­ve­li yh­teen suun­taan poi­ka­mies ja toi­seen suun­taan ai­ka­mies, Ala­ta­lo vir­nis­tää.

Tuomiokirkko on Alatalolle tuttu myös esiintymispaikkana.

Tuo­mi­o­kir­kon ovel­la ikui­sen hy­my­po­jan il­me kui­ten­kin vaih­tuu va­ka­vam­mak­si. Kir­kot ovat tul­leet tu­tuik­si esiin­ty­mis­pai­koik­si niin ko­ti­maas­sa kun eri­tyi­ses­ti Ruot­sis­sa, mis­sä hän kon­ser­toi usein ruot­sin­suo­ma­lais­ten jär­jes­tä­mis­sä ti­lai­suuk­sis­sa.

- Kaik­ki suo­ma­lai­set ei­vät muut­toa ja muu­tos­ta kes­tä­neet. Hei­dän ta­ri­nan­sa oli­vat ka­ru­ja ja kolk­ko­ja. He, jot­ka ovat yhä jäl­jel­lä, ovat me­nes­ty­neet hie­nos­ti. Tie­tys­ti toi­voi­sin, et­tei tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le tu­li­si Suo­mes­sa läh­te­mi­sen pak­koa.

Muis­tot pa­ris­kun­nan omis­ta hää­juh­lis­ta La­pu­al­la ovat läm­pi­miä ja tär­kei­tä. Kun elä­mää on saa­nut elää pit­kään, kaik­ki tuon ajan rak­kaat ys­tä­vät ei­vät ole enää maal­li­sil­la va­el­luk­sil­laan.

- Kir­ka Ba­bit­zin tuli kirk­koon lau­la­maan kap­pa­leen Al­ku kai­ken kau­niin, sen mis­sä lau­le­taan ”al­ku, jo­hon kos­kaan lop­pua löy­dy ei”.

Ja kun La­pu­al­le tuo jou­kon hiih­do­no­pet­ta­ja­ys­tä­viä häi­tä juh­li­maan, saa va­rau­tua kaik­keen.

- Sii­hen em­me to­sin Sei­jan kans­sa osan­neet va­rau­tua, et­tä kun pää­sim­me vii­mein hää­vuo­tee­seen, oli pat­jan al­le uju­tet­tu sla­lom­suk­sia.

Puo­li­sos­saan Sei­jas­sa Mik­ko Ala­ta­lo pi­tää kaik­kein la­pu­a­lai­sim­pa­na piir­tee­nä ko­ti­seu­tu­rak­kaut­ta. On Sei­jas­sa toi­nen­kin pe­ri­la­pu­a­lai­nen piir­re.

- Ker­ran rou­da­rim­me sat­tui tu­le­maan ko­tiim­me juu­ri kun rou­va ri­pit­ti mi­nua, mitä il­mei­sim­min ihan syys­tä. Tä­män jäl­keen Sei­ja on tun­net­tu yh­ty­een kes­ken ni­mel­lä ”La­pu­an mah­ti ja voi­ma”. Rin­teen Har­rin kans­sa teim­me ai­hees­ta kir­jal­li­sen nä­köis­pat­saan kap­pa­lee­seen ”Tyt­tö poh­jan­maan”. Su­si­kin on hel­pom­pi ke­sy­tet­tä­vä.

Sei­jan myö­tä Mi­kon tii­vis suh­de pe­sä­pal­loon on muut­tu­nut haas­ta­vam­mak­si.

- Tam­pe­reel­la pi­tää ol­la va­ro­vai­nen, kan­nat­taa­ko pe­lis­sä Man­sea vai Vir­ki­ää. Olen tur­vau­tu­nut it­se­suo­je­lu­vais­too­ni: La­pua pe­lat­ta­vis­sa pe­leis­sä on vain yk­si vaih­to­eh­to, Vir­kiä ja sen myö­tä eloon­jään­ti, Ala­ta­lo veis­te­lee.

La­pu­al­la pe­lat­ta­vien nais­ten su­per­pe­si­sot­te­lui­den tun­nel­maa Ala­ta­lo ke­huu es­tot­ta.

- Pa­ras­ta La­pu­an sta­di­o­nin tun­nel­mas­sa ovat Pön­ti­sen Kait­sun äi­din, Lis­sun kan­nus­tus­huu­dot. Sel­lai­sia ei ole mis­sään muu­al­la Suo­mes­sa, ei­kä maa­il­mal­la. Roh­ke­nen sa­noa, kun olen sen ver­ran ai­kaa maan­pii­riä kier­tä­nyt.

Mik­ko Ala­ta­lo

75-vuo­ti­as ak­tii­vi­muu­sik­ko

Koti Tam­pe­reen Pis­pa­las­sa

Hei­nä­kuun ka­len­te­ris­sa täl­lä het­kel­lä 24 keik­kaa, elo­kuus­sa 17, mu­ka­na Man­se­rock-sta­di­on­kon­sert­ti Tam­pe­reel­la

Tuo­reel­la Se on rok­kii ja sin­fo­ni­aa -le­vyl­lä kes­keis­tä tuo­tan­toa sä­es­tä­vät Ou­lun ja Kuo­pi­on sin­fo­ni­aor­kes­te­rit

Yli 700 le­vy­tet­tyä kap­pa­let­ta, osa yh­des­sä Jui­ce Les­ki­sen ja val­ta­o­sa Har­ri Rin­teen kans­sa

Työs­ken­nel­lyt myös te­le­vi­si­o­toi­mit­ta­ja­na ja kan­sa­ne­dus­ta­ja­na